”Akropolis” olisi ollut Säynätsalon kruunu.

Hilmer Brommelsin lähdettyä Alvar Aallon suhde Säynätsalon kuntapäättäjiin hankaloitui

Kuvitelkaapa. Salen kulmalta kohti kunnantaloa nousee Piazza triangolare

PAIKALLISMEDIA SÄYNÄTSALOSSA JA LÄHISEUDUILLA

”Säynätsalon Sanomat” voitti lehtisodan 1990

”1970-80-lukujen lehden ei tarvinnut pokkuroida ilmoittajia”

Syksyn 1949 Louhusalmen lossionnettomuus oli Säynätsalo-lehden hieno uutissuoritus

”SÄYNÄTSALON PUOLESTA”

Kuntaliitoksen jälkeen saaria vielä edustivat aluevaltuusto ja -lautakunta

Muurame oli sinnittelevä maalaiskunta teollisen Säynätsalon vieressä. Säynätsalon kunnansihteeri Kauno Lehtomäki kertoo.

LIIKKEENHARJOITTAJIA

Ilanteen K-kauppa menestyi kilpailussa

Hokkasten veljesten yrittäjätarina: Pellonpään liikekeskus.

Rahusten Toronto-mailojen tuotanto piti sijoittaa Muurameen

PEEKORPI – TOIMIHENKILÖILLE RAKENNETTU ALUE

Peekorpi tarjosi asumista työsuhteen mitalla

Salme Huuskonen oli Peekorven alkuperäisiä asukkaita

VESILIIKENNE

Lehti nosti Ison Laivasillan tilan esille 2005

Linjamme Lahteen oli hukkua markkinavoimiin

Uskomaton kantosiipialus oli osalle ”pinta-Iivana”

Uuteen laivarantaan kaavailtiin suuria vielä 90-luvulla

Syksyn 1949 Louhusalmen lossionnettomuus Säykki-lehdessä

MUSIIKKI

TUL:n marssi sai uuden sovituksen Riennon 100-vuotisjuhlaan 2022

Säynätsalon “toinen häämarssi”’

Kirkon kolmannet urut väistyivät

Mieskuoro Päijänne itsenäisyyspäivänä

Säynätsalo oli Kantaatin säveltäjän loppuvuosien turvapaikka

Vappuna 1945

KUN OPETTAJAT OLIVAT SÄYNÄTSALOLAISIA – JA ASUIVAT SAARILLA

Veteraaniopettajien koulukeskustelu Säynätsalopäivillä 2022

Säynätsaloon tultiin ammattikouluun ympäri Suomea

Pääsaari

Olga ja Erkki Lehtiön muisto jakoi saarta pitkään

Toini Gröndahl ei suostunut kenenkään lannistettavaksi

Karre ja Antti Koskimäki: Kunta halusi lasten parasta, mutta yllätti työnantajana

Säykin koulujuhlassa 2005 vielä torjuttiin tappiomielialaa

Lea Salmi ajoi koulun etua suoraan ja taustalla

Lehtisaari

Marita Rinne koki Säynätsalon ja Lehtisaaren koulujen erilaisuuden

Lehtisaaren Meroset: Opetus on ihmissuhdetyötä (2005)

Kaarlo Kaltiala opetti Lehtisaaressa ja johti suurta Työväenopistoa

Muuratsalo

Opettaja Lyyli Koskinen ylitti aatteelliset rajat (2005)

RAUTATIE 1970-1994

Rautatie oli Säynätsalossa vuosikymmenten unelma

MUUTTUVA MAISEMA

Kaapelinosturin räjäytys: Kun Säynätsalo menetti maisemaa hallinneen teollisen profiilinsa

TYÖN EDUNVALVONTA

“Nähtiin siitä vanerin ikkunasta, että talotehtaalta marssitaan taas ulos”

VUODEN KIERTO

Valkoisen norsun ja pässin joulu Kunnantalolla 1952

Muistojen veneitä: Vauhtihirmu ja perhevene

KIRKKO PAIKALLISMEDIASSA

Kirkkoherran Viiitala korosti paikallisen keskustelun merkitystä

Säynätsalosta jysähti 1966: Piispa väitteli työväen edustajien kanssa

SOTAVUODET

Pommikoneet Säykin taivaalla

Kotiintulojuhla 1944

SÄYNÄTSALOLAISIA

Make ja Anu Toikkanen tekivät kivistä henkilögallerian

Sanni Kangas johti vanhainkotia neljäkymmentä vuotta

Säynätsalosta sotilasuralle. Erkki Ikonen haastattelussa 2005

Malja Säynätsalolle. Tapasimme Raili Saarron, Säynätsalon ”First Ladyn” 1968-1976.

Liisa Särkijärvi on kokenut saarelaisittain ainutlaatuisen yhteisömatkan

Make Toikkanen harmittelee saarten kapeaa yhteisömuistia

Airi Kuparin Salorinne

Auviset olivat saaren vaikuttajia

Pertti Helakorpi, työnjohtaja toisessa polvessa 

Eero Levä kertoi 2005 silminnäkijänä saaren historian tapahtumista

Aino Lähteelä ja muut tyylikkäät konttoristit tilikonttorissa

Allan Harju ja hänen palokuntansa

Säynätsalo-lehden 1980-luvun päätoimittaja Risto Sjöblom: Lehden ei tarvinnut kumarrella ilmoittajia.

”Koulunkallio” on Sirkku Ingervon mielipaikka

”Hannat” ja ”Waltterit”

Kun saarten arjessa puhuttiin myös ruotsia

KIRKONMÄKI

”Säynätsalolainen aatehistoria hautausmaalla” reportaasikierros 2025