Laivarannasta visioitiin suuria meriyhteyttäkin ounasteltaessa vielä 90-luvun alkuvuosina

Mites olisi  tällainen  Säykin laivaranta?  Hieman  kuntaliitoksen  jälkeen  90-luvun alussa  silloinen Jyväskylän kaupunginarkkitehti Liljeblad  teki  (lehtitiedon mukaan  omasta aloitteestaan)  suunnitelman  Säynätsalon laivarannasta. Siinä  laituri oli siirretty  perinteisestä paikastaan  Sillankorvan rivitalojen tuntumassa Ison Saunan  lahden  reunaan.   Visio  ei käsittänyt ainoastaan laituria  suurillekin aluksille, vaan myös  mm rantaravintolan ja  motellin.   Suunnitelma julkaistiin  Säynätsalon Sanomissa,  josta  oheinen kuva.  Eli  voisimme pistäytyä katselemaan Päijännettä ravintolan ikkunapöydistä, vuodenajoista ja säästä riippumatta. Kesällä ehkä kuohuviinin ja  näin sydäntalvella vaikkapa  rommitotin  kera.

satamavisio

Säynätsalon Sanomissa 1993 julkaistu visio  saaren satama-alueesta.

Laivalaituri on visiokuvassa kerrassaan mahtava, nykyiseen kelluvaan laituriin nähden.  Lehden jutussa viitataankin  silloin vielä  suunnitteilla olleeseen  Päijänne-Saimaa  -kanavaan  tai  suoraan kanavaan  merelle.  Niiden kautta  Päijänteelle  pääsisivät kohta  suuretkin alukset. ..  Nykyisin hankkeesta  ei ole  enää  puhuttu.

Mutta  vanhalla  ”Isolla  laivasillalla”   elämä jatkui vielä  toistakymmentä  vuotta  tuon suunnitelman  julkaisemisen  jälkeen.    Laiva  tuli   kesäkuun alusta  elokuun puoliväliin, aamuisin Jyväskylästä ja iltaisin Lahdesta.   Päivittäinen  yhteys oli palautunut  80-luvun alussa,  kun  Hildenin varustamo oli hankkinut  Suomen rinnalle  Suomettaren.  Sitä ennen oli päivittäinen  Suomen ja Jyväskylän  liikenne  lakannut 1963,  perinteisen Päijänteen Laivan  (siinä vaiheessa  toiminimi) tarun päättyessä pakkohuutokauppaan lokakuussa 1964.  Uusien omistajien  turvin Suomi  jatkoi sitten vuoropäiväliikennettä  kesästä 1965. Sunnuntai oli omistettu risteilylle Jyväskylästä lähivesille.

Nimitys  ”Iso laivasilta”  johtuu  siitä, että  ”pieniä laivasiltoja”  oli saarella Niemelässä  ja  Koulun rannassa.  Niissä kävi  Kaima,  joka  maantiepenkeresillan valmistumiseen saakka  pystyi  ajamaan  reitillään (Korpilahdelta  Jyväskylään) Muuratsalon ja Muuramen-Kinkomaan välistä  salmireittiä.   Kaima lähti Korpilahdelta tavattoman aikaisin ja  palasi  samaa  reittiä  iltapäivällä  taas yöksi Korpilahdelle  tai Korospohjaan.

50- ja 60-lukujen  ”aamuin-illoin” laiva-aikataulu  Lahden ja Jyväskylän välillä  oli perua  vasta  vuodelta  1951.   Eli tuolloin aamulaiva  alkoi lähteä Jyväskylästä klo 9.30 ja poikkesi  Säynätsalossa  10.25.  Iltaisin  Lahden suunnasta  oltiin  aikataulun mukaan  Säynätsalossa klo 19.25, mutta useimmiten laiva oli paljonkin myöhässä.  Vuodesta  1962  Tehi pyyhki jopa neljästi päivässä  Säynätsalon ohi, mutta laiturissa kävi vain konerikkojen takia.

50-luvun alkuun saakka  laivat ajoivat pääasiassa  öisin. Ne lähtivät  Lahdesta  Helsingin iltapikajunan saavuttua  Vesijärven asemalle,  kymmenen jälkeen.  Osa Lahteen päättyvistä junista jatkoi kaupungin asemalta  satamaan, kuten yhtä tapahtuu Turussa.   Paremman luokan matkustajat  asettautuivat  illallisen jälkeen hytteihin nukkumaan,  kansimatkustajat  torkkuivat  salongeissa. Unia  häiritsivät kyllä poikkeamiset laitureissa ja meluinen lastaus. Laivoissa kuljetettiin paljon rahtia.

Säynätsalon laivat tavoittivat  aamupäivällä. Reitti kesti nykyistä pitempään, koska   useimmiten ajettiin  mantereen ja Virmailan välistä, Kellosalmen kautta ja poikettiin esimerkiksi  Padasjoella ja Kuhmoisissa sekä Korpilahden kirkolla.  Paluumatkalle  Lahteen  laivat lähtivät  yleensä iltapäivällä ja tuolloin tunnin kuluttua  poikettiin myös  Säynätsalossa.

Päiväliikenteeseen siirtymisen  jälkeen    laivat olivat oiva mahdollisuus  mennä kaupunkiin  ainakin parin  oluen merkeissä.  Saarellahan ei ollut kaikille avoimia anniskeluravintoloita. Tosin yhtenä  60-luvun kesänä Suomella ei jostain syystä ollut oikeuksia, mikä matkustajille  selvisi  vasta  laivaan jo noustua.   Tietenkin konttorilla oli  tehtaan Kerho, mutta sinne saivat mennä vain toimihenkilötasoiset  saarelaiset – ja vain tehtaan palveluksessa olevat.

Laivaranta oli  vuosikymmenet  tärkeä joukkoliikenteen solmukohta.  50-luvun alkuun laivat ajoivat jäihin saakka,  sitten vain kesä-elokuussa.  Laivasillan läheisyydessä  toimi  kioski.  Saaren suunnitelmiin  kuului myös  kävelyreitin tekeminen suoraan kirkonmäelle.  Suunnitteilla olivat  portaat (Harjun portaiden Säykki-versio)  nykyisestä Parviaisentien ja Laivarannan tien risteyksestä suoraan  kirkonmäelle.   Siellä  ovat hankkeesta muistona vain portinpylväät.   Tai olivat ainakin viime vuonna.

 

Reittiliikenteen  taantuminen
2000-luvulla  poisti laivat  arjesta

Lahden ja Jyväskylän välin reittiliikenteessä  oli  2000-luvun alussa  taannuttu  kahdesti viikossa -järjestelyyn.   Hildenin varustamo oli vetänyt  höyrylaiva Suomen  Lahden-reitiltä  risteilykäyttöön  Pohjois-Päijänteellä.  Lahden suunalla  Heinolan reitillä  vuorottelivat  Suometar ja  Suomen Neito.  Tuolloisen järjestelyn mukaan  Säynätsalossa käytiin kahdesti viikossa, molempiin suuntiin.

2010-luvulle  siirryttäessä  varustamo  rajoitti linjan  yhteen edestakaiseen  kerran  viikossa.  Muun ajan tuon matkan tekevä laiva oli  Lahden-Heinolan reitillä.   Lahdessa kävivät  kuitenkin vuorottelemassa niin  Suometar  kuin Suomen Neitokin. Varustamon edustaja  totesi  ensimmäisen ”kerran viikossa”  -kesän jälkeen, ettei matkustajamäärä ollut juurikaan laskenut, koska laivalle  halunneet  löysivät  sen kerran viikossa ajettavan matkan yhtä lailla kuin kahdesti viikossa.

Mutta  Säynätsalon saaren  elämänrytmistä  ja kollektiivisesta tajunnasta  laivat olivat poistuneet.  Uudet  saarelaiset eivät  aina osanneet sinne vanhallekaan  laiturille. Myös säynätsalolainen  ilmaisu  ”laivasilta”  aiheutti  sekaannusta.

Ja  vanhan laivasillan  rakenteet alkoivat  pettää.

Vanhaan Isoon laivasiltaan  kuului  kaiketi  40-luvun  lopulla  viimeksi rakennettu uimahyppytorni.  Sen purkaminen  2000-luvun alussa  ilmeisesti muutti  koko sillan tasapainoa  ja   muutamassa  vuodessa  silta  alkoi kallistua pituussuunnassa.

Kesällä 2005  Säynätsalopäivien aikana    Suomi kävi ilmeisesti  viimeisen kerran vanhassa laiturissa.  Päivien ohjelmaan kuului  risteily.  Laituri  oli jo tuolloin  sivullisen mielestä jo lähes hengenvaarallisessa kulmassa, mutta kannelle päästiin ja sieltä poiskin.

Mutta  lokakuussa  2005 laiturin kallistuskulma  nousi  yhä  ja  Jyväskylän kaupungin  toimenhaltijat  asetuttivat  puomin  sillan päähän.   Silloisessa  sivutehtävässäni  Säynätsalon Sanomien  tekijänä  otin kaupunkiin yhteyttä  ja  ihan innostunein mielin  sieltä lähetettiin  miehiä  laituria sulkemaan.  Puhelun jälkeen  tulin ajatelleeksi, että eipä ehkä  Säynätsalon  asioista ole  kovin usein noin innostuttukaan.

Lokakuun  2005 jälkeen sillalle  ei ollut enää kenelläkään asiaa.  Se purettiin muutaman vuoden kuluttua.

Ison laivasillan tuhoutumisen jälkeen  reittilaivat  käyttivät aluksi  Juurikan  laituria.  Tilausajoilla siellä on käyty  säännöllisestikin.  Nykyiselle  satama-alueelle  valmistui kelluva laituri  vajaat kymmenen vuotta sitten.

Kesä 2015  merkitsi  romahdusta  Säynätsalolle  poikkeamispaikkana reittiliikenteessä.  Tuolloin  varustamo  jätti Suomettaren makaamaan  Haapaniemeen  ja  Lahden-Heinolan reittiä hoitanut  Suomen Neito  teki vain kaksi  koko Päijänteen matkaa, yhden kesäkuussa ja yhden  elokuussa. Kesäkuussa  se ei käynyt saarella, mutta elokuussa poikkesi, ilmeisesti ainoan kerran sinä kesänä.

Varustamon toimitusjohtaja  kuvasi  Keskisuomalaiselle  Lahden reittiä ”raskasvetoiseksi”.  2016  edestakaisten matkojen määrä  nousi neljään.

Monien vuosikymmenten päivittäisten  tulojen ja lähtöjen  sijasta oli Säynätsalon osalta  päädytty   selkeästi  vain ennalta  tietoja hankkimalla  löydettävään tarjontaan. Ajo illansuussa laivalla   Jyväskylän keskustaan  ei ollut enää  ainakaan hetken mielijohteesta mahdollista.

Kun reittitarjontaa  on  vain vähän,  laivalaiturin tarve  näkyy lähinnä tilausliikenteessä.

Toisin kuin  muilla vielä  säilyneillä  Päijänteen laivalaitureilla,  Säykissa ei ole  ”pysäyttämisviittaa”.  Sellaista, joka rautalangalla vedetään vaakatasoon ja siten ilmoittaa laivalle  tarpeesta poiketa.   Eikä  laiturilla on  paikkakunnasta  kertovaa nimikylttiä.

Laivaan  Säykistä nousevien on käytännössä pitänyt  soittaa  varustamoon tai laivalle –  ellei sitten tieto ole välittynyt  lipunvarauksesta.

Laivaan aikovat ovat myös toisinaan erehtyneet  paikasta.  Laivarannantie  ei enää vie laivarantaan, vaan  laituri on Saunatien päässä.  Yhdelle  viime tingassa  rantaa etsineille   yritin toissa kesänä  antaa neuvoja, mutta vaikea on toispaikkakuntalaiselle selittää, että  Kunnantalon ohi alas ja sitten kauppa vastapäätä vasemmalle.. Siinä ajassa laiva ehti mennä.

Varustamon sivuilla https://www.paijanne-risteilythilden.fi/ on kyllä nykyisin  lähestymisohje, ja oikea laiturin sijainti.

2014-07-22-1217

Lahden reitin  vuorolaiva  tulossa  Säynätsaloon 2014..

suomil58005

50-luvun lopulla myynnissä  ollut postikortti. Aamulaiva on saapunut  ja  matkustajia näyttää olevan laskeutumassa  laiturille, kunhan  lankku on saatu paikoilleen.

Juna-laiva -risteilyt Säynätsaloon

Jyväskylästä alkaville  yleisöristeilyille  Säynätsaloa  on markkinoitu  laivaan nousu- tai poistumispaikkana vain  juna-laiva -risteilyille.   1970-tai 80-luvuilla useina kesinä  punainen  ”porkkanajuna ” (DM-9)  ajoi Jyväskylästä Säynätsaloon  tehtaan alueelle ja  lautatarhan suuren  laivalaiturin tuntumaan.  Kiskot ulottuivat sinne, koska  myös  puutavaraa  lähti maailmalle.  Jyväskylästä risteilymatkustajia tuonut  Suomi kiinnittyi  sinne  laituriin, joka oli  aikanaan palvellut  lautatarhaa.  Junalla tulleet matkustajat  vaihtoivat laivaan, ja päin vastoin.

Vuoden 2016  näkökulmasta  moinen risteily voi tuntua käsittämättömältä. Onhan rautatiekin purettu jo aikaa  sitten.

Tietoja Juhani Niinisto

SIIS KUKA? Juhani Niinistö oli Suomen ulkomaanradion (Yle Radio Finland) päällikkö 1980-2005, sanomalehti Vapaan Sanan päätoimittaja Torontossa 2006-2011. Ennen Kanadaan menoa vuoden ajan Säynätsalon Sanomien (Säykki-lehden) sivutoiminen päätoimittaja. Viime vuodet sopimusuutiskirjoittaja uutistoimisto Xinhualle Suomessa, ja pitänyt palstaa "Saaren arvot" Säykki-lehdessä. WHO? Juhani Niinisto was in charge of the multi-lingual Radio Finland (international service of YLE) 1980-2005, worked as the editor in chief in the Toronto (Ontario)based Vapaa Sana 2006-2011. Since 2014 a contract newswriter in Helsinki for news agency Xinhua. Input for the Jyvaskyla town paper Säynätsalon Sanomat since 2004, incl one year as the editor, before moving to Canada.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Laivarannasta visioitiin suuria meriyhteyttäkin ounasteltaessa vielä 90-luvun alkuvuosina

  1. Hessu Maijala sanoo:

    Kulkeeko laivat tänävuonna 2017 enää ollenkaan Jyväskylästä Lahteen ja takasin Jyväskylään

    Tykkää

    • Käsittääkseni Säynätsalosta Lahden suuntaan vielä ensi maanantaina ja 7.8 klo 10.30. Ja huomisiltana ja 6.8 Jyväskylään päin. Mutta tarkista Hildenin varustamosta. Noi siis Säykin aikoja, ei kaupungin. JN

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s