Helinit Säykin LVI-historiaa

.

Esko Helin suunnittelupöytänsä ääressä Kinkomaalla 2021.  Putkella oli valmistumassa lämmityssuunnitelma muuramelaiseen omakotitaloon.

Nimi Helin liittyy Säynätsalon kotien lämmitykseen ja toimiviin vesijohtoihin jo 60-luvulta saakka. 11.11. 2021 juhlittiin kuitenkin kolmeakymmentä vuotta. 11.11.1991 perustettiin Keski-Suomen LVI-Helin.

Tämä Jari ja Juha Helinin sekä heidän isänsä Esko Helinin haastatteluihin perustunut reportaasi julkaistiin Säynätsalon Sanomissa 16.11.2021. Teksti ja kuvat: Juhani Niinistö.

Esko Helinille oli juttua tehtäessä 2021 kertynyt 65 vuotta putki- ja lämmitysalan kokemusta. Varhaisiin muistoihin kuuluu työkeikka Alvar Aallon koetalolle ja sinunkaupat Alvarin kanssa.  Koetalon laitosmiehenä toiminut Poutiaisen Emppu oli tullut 19-vuotiaan Eskon puheille ja kertonut, ettei Alvarille tule vettä.

”Käytiin katsomassa ja siellä oli käsipumppu, joka ei toiminut.  Hommasin osat ja lähdettiin korjaamaan. Aalto oli paikalla ja puhuttelin häntä herra arkkitehdiksi.  Kun sain valmiiksi, pumppasin paineet säiliöön ja pyysin herra arkkitehtia kokeilemaan. Ja  erehdyin sanomaan että ”eikös tänne kannattaisi sähköt hankkia, niin ei tarvitsisi pumpata”.  Aalto kuitenkin puolusti käsikäyttöistään: ”Kuules poika, mistä minä saisin käsiini voimaa.. Täytyyhän minun piirustusvoimia saada…”.  ”Ja kuule, minä olen Alvar vaan..”  – Odotelin vähän siinä maksuakin, mutta Alvar sanoi, että tytöt Helsingistä sitten lähettävät.

Eskon ensimmäinen lämmitysurakka oli autoilija Rannilalle Lehtisaareen. Hänelle tehtiin sinne  vielä silloin keskuslämmitys  , puukattilalla.

Lattialämmitys on Helinien päätuote, ilmanvaihto kakkonen, jalämpöpumppuja menee jonkin verran.

Puolen tunnin haastattelussa toistuu viesti siitä, että asiakkaan kannattaa maksaa laadusta, ja että yrityksen on saatava  tarjoamansa laitteisto valmistajilta mahdollisimman edullisesti, muutoin kilpailukyky kärsii.

Keski-Suomen LVI-Helin sijaitsee Kinkomaan puolella Säynätsaloa, pengertien pään punaisista teollisuusrakennuksista pohjoisemmassa.  ”Lehtomäen Reka rakenti tämän, tultiin 2000-luvun alussa”, kertoo Esko. Toiminta oli alkanut Rengaskadulla Muuratsalossa.

Kuten monet muutkin pitkäaikaiset pk-yrittäjät, Säynätsalon kunnan asennetta ja vielä kaupungin alkuvuosiakaan, Helinit eivät muistele kovin myönteisesti. ”Pienyrityksiä ei katsottu suopein silmin. Kuntaliitoksen jälkeen kaupungilla oli vielä silloin kielteinen asenne, aluksi”, kuvaa Jari Helin.

Yritys alkoi laman hankalimpana aikana.  ”Jari oli opistossa Mikkelissä ja teki insinöörityön yrityksen perustamisesta”, kertoo Esko.  Ja yrityksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun muutakaan ei ollut tarjolla. ”En tahtonut jäädä työttömäksi”, sanoo Jari.

”Juha oli aloittanut putkimiehenä jo 80-luvulla ja meni sitten Tekuun.”

Esko Helin korostaa yrityksen laatuhistoriaa. ”Me on suunniteltu ja asennettu  lattialämmitykset reiluun viiteen tuhanteen asuntoon, ja yhtään ei ole joutunut korjaukseen”.

Juha Helin täydentää, ettei firma ota tehtäviä, joissa ei pyritäkään hyvään tulokseen. ” Me ei lähdetä tekemään, jos joku käskee tekemään vain laittaakseen talon myyntiin.  Me joko tehdään kunnolla tai ei ollenkaan.”

”Meillä on ollut aika tiukka linja”, sanoo Esko,  ”Teemme edullisesti ,muttei halvalla”, päättää Jari.

Juha  Helin sanoo, että se ”oikeastaan sama, mikä se merkki on, se on suunnittelusta ja loppusäädöstä kiinni”.

”Jokainen kohde on suunniteltava  ja laskettava tehon tarpeet, minkälaiset ovat putkivälit ja kuinka paljon piirejä tarvitsee laittaa, Myös kaikki nämä lattiapinnoitteet vaikuttavat suunniteluun..”

”Ei niin, että tehdään yksi kuva, ja tämähän on melkein samanlainen talo, että tehdään samoilla..”

Kerrostaloissa voidaan kerroksia kopioida, mutta ylimmäinen kerros on suunniteltava erikseen yläpohjan lämpöhävikin takia, samoin sitten kellari.

Esko Helin korostaa, että yrityksen tietotaito on osa liikkeen kilpailusärmää, ja liikesalaisuuskin.

”Kun teen suunnitelmaa, en koskaan piirrä lattialämmitystä ennen kauppoja. Monta asiakasta on kysynyt, milloin saan ne lattialämmityskuvat” ” Sitten kun sä teet kaupan”, olen vastannut  ”Kun kauppa on syntynyt, sen jälkeen sitten tehdään tuotekohtaisesti suunnitelma. ”.

Esko viittaa huoltoliikkeiltä Juhalle tulleeseen palautteeseen, jossa Helinien laatu on nostettu esille. ”Jyväskylässä oli kokonainen kortteli, me tehtiin siihen lämmitykset kahteen taloon. Kolme-neljä vuotta sen jälkeen kun siinä oli jo asukkaat, sanoivat että on se kumma, että näissä teidän kohteissa ei tarvitse käydä, mutta muissa käydään vähän väliä säätämässä…”

Ongelmat voivat johtua myös siitä, että tekijät ja suunnittelijat ovat eri paikoista. ”Mutta meillä se menee kuntoon alusta loppuun.

”Kun yksi suunnitellut, joku toimitta tarvikkeet ja kolmas yritys käy asentamassa,  vastuukysymykset voivat olla ongelma.”

Vaikka Helinit ovat tehneet koko ajan suunnittelun ja asennukset oman firman puitteissa, tavaratoimittajat ovat vaihdelleet.

Ensimmäinen oli Nereus Uudestakaupungista. ”Lähdimme tarjoamaan vähän fiksumpaa lattialämmitystä. Oli ollut vain perinteistä eestaas-putkitusta siihen saakka”, kuvaa Jari Helin. ”Olin sen yrityksen tuotekehitysryhmässä”. Sitä tehtiin 2000-luvun alkuvuosiin, jolloin oltiin markkinajohtaja.

Kun Nereus oli vaihtanut omistajaa, perustettiin Warmia, jonne siirtyi valtaosa Nereuksen edustajista.  ”Olin sitä yritystä perustamassa ja sitten hallituksessa. Vähitellen omistajat kuitenkin jäivät pois. Me myimme osuutemme siitä yhtiöstä viime vuonna”, kertoo Jari Helin.

”Asensimme Warmiaa kerrostaloihin Tampereelle ja Jyväskylään parikymmentä. Me yhtiönä emme tarvinneet sieltä muuta kuin tavaraa.”

Ilmeisesti tämä tavarantoimittajien hinnoittelu on aika raakaa hommaa, arvelen.  ”On, ja siksi nämä järjestelyt onkin tehty, että saataisiin kilpailukykyinen tuote, paremmilla ominaisuuksilla. Pyrimme olemaan kilpailun kärjessä”, kuvaa Jari Helin.  Lunova-lattialämmityksessä nuo yhdistyvät nyt hyvin.

Esko Helin kertoo, että Warmian hintoja kyllä yritettiin saada alas ”ja siinä osin onnistuttiinkin”.  Jari jatkaa, että Warmian hinnoilla ei pärjää kuin Tampereella ja Helsingissä, ”mutta kun tullaan Jyväskylään, täällä on niin raju kilpailu, ettei ole mitään mahdollisuutta..”

Viime kesänä otettiin aika paljon LK:ta (LK Systems Oy) ja nyt on MuoviTechiä, jonka lattialämmitys liiketoimintaa on jatkanut Lunova Oy.

”Nythän näyttää siltä, että rakentamista on, tavaraa menisi, kun vaan sitä olisi.

Siksi meillä on nyt varastot täynnä, mm kymmenkunta ilmanvaihtokonetta on varastossa. Tiesimme keväällä tämän, tilattiin keväällä ja saatiin vasta keskikesällä..”

LVI-Helinin liikevaihto on ollut suurimmillaan miljoonan seudulla, nyt (2021) puolen miljoonan luokkaa.

Yrityksen historiaan mahtuu asiakkaiden asennemuutos lämmityksessä.

”Alkuunhan se oli sitä, että piti perustella patterilämmitysihmisille, mutta tilanne muuttui jo yli parikymmentä vuotta sitten. Nyt kaikki lattialämmityksellä.

Tehtiin me 90-luvulla vielä jopa öljylämmityksiä ja jopa pari patterilämmitteistä taloa..”. Nykyään maalämpö on vallannut alaa kun vielä 90 luvun lopulla sitä piti erityisesti myydä öljy- ja varaajalämmityksiä vastaan.

Helinit kommentoivat monelle kerrostalolle ajankohtaista mahdollisuutta vaihtaa kaukolämmöstä maalämpöön.

Talolle maalämpö on karkeasti puolta halvempi kuin kaukolämpö. Jos se säästää 20-30 000 vuodessa, siitä voi laskea montako vuotta menee takaisinmaksuun.

Jari Helin huomauttaa kuitenkin veden lämpötilasta. ”Jos lämmönjako on sellainen, että alle 60-asteinen vesi riittää, maalämpö on ok, mutta jos menovesi on lähelle 90, maalämpö on huono vaihtoehto.”  ”Kunhan ei laiteta alimittaisia laitteita. Jos otetaan se halvin tarjous, niin metsään menee.”

Aurinkopaneelit ovat kalliita harrastuksia verrattuna maalämpöön.  Maalämpö on se, mistä oikeasti saadaan lämpöä aina. Tuulivoima on sattumaenergiaa, sen varaan en laskisi mitäänerityisesti kovien pakkasten aikaan.. vaaditaan saman verran säätövoimaa rinnalle ja tuulisen kesän aikana säätövoimalaitokset ovat käyttämättömiä ja sähkön hinta menee jopa negatiiviseksi..

Kuvassa 2021 vasemmalta Jari Helin. Esko Kovanen, Esko Helin ja Juha Helin.

Tästä koostesivulle yrittäjätarinoista. Helinien ohella sivulla on linkit reportaaseihin Hokkasten veljeksistä, Rahusista ja K-kauppiasperhe Ilanteesta.

Tästä etusivulle ja sisällysluetteloon.

”Reuna-alueiden ajettava etuaan” 11.6.2021

Jyväskylän reuna-alueiden ajettava etuaan

Jyväskylän reuna-alueiden äänen kuuluvuus yhteisessä päätöksenteossa on ollut yksi kuntavaalikampanjan aiheista paikallisviestimissä Korpilahdella ja Säynätsalossa.  

Molemmilla alueilla oli kuntaliitosten jälkeen väliaikainen aluelautakunta tai -valtuusto.  Sittemmin yhteys kaupungin päättäjiin on toiminut normaalin kansalaisten verkostoitumisen tai oman aktiivisuuden varassa.  

Säynätsalo ja Korpilahti ovat siinä mielessä eri asemassa, että Korpilahdella ollaan vasta ehkä havahtumassa vaikeisiinkin menetyksiin.  Säynätsalossa tilanne pysyi mm hyvän liitossopimuksen takia pitkään varsin vakaana, mutta palvelujen alasajo sittemmin kiihtyi. 

Tämän lehden esittäessä kysymyksiä kuntavaalien ehdokkaille jonkinlaisen edustusjärjestelmän palauttamisesta vastausten hajonta on ollut suurta. Se ei ole noudattanut mitään puoluejakoa.  Toisten mielestä ”yhteinen kaupunki” pystyy hoitamaan kaikki asiat oikeudenmukaisesti, toisten mielestä alueellista panosta tarvitsivat sekä kaupunki että näiden reuna-alueiden asukkaat. 

Erillisten kaupungin organisaation kuuluvien kokoonpanojen tarpeellisuutta on kyseenalaistettu myös sillä, että alueilla toimii erilaisia asukas- ja yrittäjäyhdistyksiä.   

Tämän lehden kanta on kuitenkin se, että kaupungin tuella järjestäen paikallisten yhteyskanavien edustuksellinen luotettavuus olisi parempi.  Yhdistystoiminnassa on nousu- ja laskusuhdanteita. 

Aihe on kuntavaalikeskustelun aikana saanut sen verran nostetta, että toivottavasti keskustelu jatkuu.

Reunaseutujen ja kaupungin ydinalueiden välillä on ymmärrettävä eturistiriita.  Tämä koskee etenkin Säynätsaloa, jolla ei ole yhteistä maarajaa muun Jyväskylän kanssa ja joka liikenteellisesti ei ole matkan varrella minnekään muualle, paitsi vesiteitse. 

Tämä lehti nosti keväällä esille joukkoliikenteen linjastosuunnitelman, joka vähentäisi bussiyhteyksien tarjontaa huomattavasti.  Naapurialue Muurame toisaalta oli saamassa paljon lisää yhteyksiä, enemmän kuin asukasmäärän puitteissa olisi kohtuullista.   

Asiaa selvitettäessä virkamiesten vastaus oli, että ”Muurame oli niin pyytänyt”.  Säynätsalon puolesta ei ilmeisesti kukaan ollut esittänyt mitään.  Ja se näkyi lopputuloksessa.

Kunhan vaalien tulos on selvä, uuden valtuuston jäseniltä, etenkin mahdollisesti täältä valittavilta, kysytään kannanottoja reuna-alueiden tilanteeseen.   Toivottavasti vaalitulos mahdollistaa ulkoreunalta valittujen verkostoitumisen, samaan tapaan kuin maakunnan kansanedustajat, asioissa, joissa löytyy yhteistä pohjaa.   Jo sellaisessakin epävirallisessa yhteydenpidossa on alueellisen edunvalvontajärjestelmän tuntua. 

Suuri osa reunaseutujen asukkaista todennäköisesti kokee nykytilanteen huonona kohteluna. Oikeudenmukaisuuden kokemuksen luominen olisi varmaan sekä kaupungin että alueiden yhteinen etu.  Nyt se ei oikein toteudu. 

Avaus 2021: Partiolaisia varoitettiin moniarvoisuudesta

Jonkinlainen käännekohta tai avaus Säynätsalon kirkonmäen julkisessa uutisprofiilissa koko saarelle oli itsenäisyyspäivä 2021. Silloin partiolaisille pitämässään valapuheessa sankarihaudalla aluekappalainen varoitti moniarvoisuudesta. Teema ”moniarvoisuudesta sisäisenä vaarana maalle” toistui itsenäisyyspäivän saarnoissa sitten muutaman vuoden ajan.

Partiolaisvalassa oli juuri siirrytty muotoon, jossa ei enää ollut suoraa mainintaa uskonnosta tai Jumalasta.

Hartauspuheen selostaminen lehdessä oli epätavallista. Jutussa lehti taustoitti näin nyt tehdyn puheen yhteiskunnallisen ulottuvuuden takia.

Oheisessa kuvassa lehden juttu sellaisenaan. Lehdessä julkaistu kuva ja juttu: Juhani Niinistö.

Ainutlaatuinen paikallismediahistoria

Saarella1927 aloittanut Säynätsalo ilmestyi vuoteen 1991. Sen syrjäytti paikallisessa lehtisodassa Säynätsalon Sanomat.

Lehtiperinne on mediahistoriallisesti mielenkiintoinen: Suomen punaisimmassa kunnassa pysyi pitkään ainoana paikallisvaihtoehtona varsin porvarillinen, tehdasyhtiön virkailijakerhon tuottama, paikallislehti Säynätsalo. Saarten ylivoimaisen suuri vasemmistoenemmistö ei noussut kapinaan lehteä vastaan, mutta lehden tuhoksi koitui joutuminen muuramelaisomistukseen 1989. Sitä eivät lukijat, yli puoluerajojen, ja kunta hyväksyneet.

Yksityisomisteinen Säynätsalon Sanomat (1990-) jatkoi ”hyvän lehtimiestavan” tuotteena eikä siirtyminen jyväskyläläiselle yritykselle 1996 aluksi muuttanut toimitustapaa. Kuitenkin kustantajan laajennettua ilmaisjakelutoimintaansa 2010-luvulla Säynätsalon Sanomat tilauspohjaisena lehteä alkoi olla oudossa seurassa. Koska kustantaja ei ollut Julkisen Sanan Neuvoston piirissä, mitään velvoitetta sen määrittämään hyvään lehtimiestapaan ei ollut.

2024 omistajat myivät lehden säynätsalolaiseen yksityisomistukseen.

Näillä sivuilla lehtihistoriaa ja entisten päätoimittajien esittelyjä.

ETÄISEN LÄHIÖN LIIKENNEONGELMAT

Toimittajan kannanotto 2026: Palvelutasoero Muuramen ja Säynätsalon välillä ei ole perusteltua

Pääkirjoitus 2021, kun bussien palvelutason heikentämisuhka oli estetty

”Tie Säynätsaloon on hidas” – Pääkirjoitus 2021

Lehti nosti Ison Laivasillan tilan esille 2005

Laivalinjamme Lahteen oli hukkua markkinavoimiin

Uskomaton kantosiipialus oli osalle saarelaisia ”pinta-Iivana”

Uuteen laivarantaan kaavailtiin suuria vielä 90-luvulla.