KUN OPETTAJAT OLIVAT SÄYNÄTSALOLAISIA – JA ASUIVAT SAARILLA

Veteraaniopettajien koulukeskustelu Säynätsalopäivillä 2022

Säynätsaloon tultiin ammattikouluun ympäri Suomea

Opettajat yhteiskuvassa 1963.

Pääsaari

Olga ja Erkki Lehtiön muisto jakoi saarta pitkään

Tyylikäs Toini Gröndahl oli nykytermein sosiaaliliberaali

Karre ja Antti Koskimäki: Kunta halusi lasten parasta, mutta yllätti työnantajana

Säykin koulujuhlassa 2005 vielä torjuttiin tappiomieliala

Saarten herraviha yllätti Voitto Mäkelän

Lea Oksanen ajoi koulun etua suoraan ja taustalla

Lehtisaari

Marita Rinne koki Säynätsalon ja Lehtisaaren koulujen erilaisuuden

Lehtisaaren Meroset: Opetus on ihmissuhdetyötä (2005)

Kaarlo Kaltiala opetti Lehtisaaressa ja johti suurta Työväenopistoa

Muuratsalo

Opettaja Lyyli Koskinen ylitti aatteelliset rajat (2005)

MUSIIKKIA SÄYNÄTSALOSSA

TUL:n marssi sai uuden sovituksen Riennon 100-vuotisjuhlaan 2022

Ilmari Hannikaisen rooli Säynätsalon säveltäjänä ulottui Hannan ja Wivin ajasta Brommelsin jälkeiseen 1950-lukuun. Laaja kooste useasta jutusta.

Säynätsalon “toisen häämarssin”’ sävelsi Ilmari Hannikainen luottotarjoilijalleen.

Kirkon kolmannet urut väistyivät

Mieskuoro Päijänne itsenäisyyspäivänä.

Vappuna 1945

Säynätsalo-LP 1974 oli Konttorin musiikkikulttuurin viimeinen ponnistus (tulossa)

SEURAKUNNAN VAIHEITA PAIKALLISMEDIASSA

Taitekohta 2004 – Kuntaliitoksessa säästynyt seurakunta loppuu yllättäen. Lehti selosti laajasti lopettamisjuhlaa.

”Vuoden 2004 juhlasta puuttui vain tehtaan johto etupenkissä ja illalliset Kerholla…” – Lehden kommentti.

Siirtymäriitti tasoitti tietä tulevaan – kirkkoherra Risto Krogeruksen lehtipalstalta 2005.

Kirkonmäki vanhoillistui 2010-luvulta vaikka saarelaiset eivät

Varoitus moniarvoisuudesta partiolaisten valajuhlassa 2021. Kirkonmäen teologinen linja nousi ensi kerran nykyvuosina uutiseksi

2023 khra Viitala kommentoi Säynätsalon kirkonmäen vanhoillistumista ja toivoi ”paikallista keskustelua”. Laaja haastattelu lehdessä.

Kirkkoherra Armas Vuoriston avaus:1966: Piispa väitteli työväen edustajien kanssa. Säynätsalo-lehden päätoimittaja Uke Lakkinen teki koko aukeaman selostuksen.

SATA VUOTTA SÄYNÄTSALON PAIKALLISMEDIAA

Lehtihistoriamme tiiviisti

Säynätsalon paikallislehden alho lienee ohi

”Säynätsalon Sanomat” voitti lehtisodan 1990

Uke Lakkinen teki porvarillista laatulehteä punaiselle Säynätsalolle

Sirkka Sampio päätti tyylikkäästi Konttorin viestintävallan

Risto Sjöblom kertoo, ettei 70- ja 80-lukujen lehtien tarvinnut pokkuroida ilmoittajia

Syksyn 1949 Louhusalmen lossionnettomuus oli Säynätsalo-lehden hieno uutissuoritus

Ulla Jylhä 1993-2004. ”Lehti ei voinut estää kehitystä, mutta yritti vaikuttaa siihen”

Teuvo Lehtinen – vuosikymmenten reportteri ja valokuvaaja (tulossa)

Tilauslehti ilmaisjakelutalon tuotteena (tulossa)

SÄYNÄTSALOLAISIA

Puhelinkeskuksen Mirkku Stolt loi mielikuvaa Säynätsalosta

Make ja Anu Toikkanen tekivät kivistä henkilögallerian

Mauri Toikkanen – sanoin ja teoin. Haasattelukooste.

Sanni Kangas johti vanhainkotia neljäkymmentä vuotta

Säynätsalosta sotilasuralle. Erkki Ikonen haastattelussa 2005

Malja Säynätsalolle. Tapasimme Raili Saarron, Säynätsalon ”First Ladyn” 1968-1976.

Liisa Särkijärvi on kokenut saarelaisittain ainutlaatuisen yhteisömatkan

Airi Kuparin Salorinne

Leila Toivola-Junttila säilytti muuratsalolaisen avarakatseisuuden.

Auviset olivat saaren vaikuttajia

Pertti Helakorpi, työnjohtaja toisessa polvessa

Eero Levä kertoi 2005 silminnäkijänä saaren historian tapahtumista

Aino Lähteelä ja muut tyylikkäät konttoristit tilikonttorissa

Allan Harju ja hänen palokuntansa

Säynätsalo-lehden 1980-luvun päätoimittaja Risto Sjöblom: Lehden ei tarvinnut kumarrella ilmoittajia.

”Koulunkallio” on Sirkku Ingervon mielipaikka

”Hannat” ja ”Waltterit” (jutussa 1996-2016)

Kun saarten arjessa puhuttiin myös ruotsia

Valkoisen norsun ja pässin joulu Kunnantalolla 1952

Muistojen veneitä: Sihvosen ja Vannisen vauhtihirmu ja Huuskosten perhealus.