Säynätsalon Sanomien pääkirjoituskannanottoja:
Tieyhteydet saaristolähiöön ovat liian hitaita
Ihmisiä ja aiheita saarten paikallislehden muistista:
Säynätsalo on nykyinen Jyväskylän saaristolähiö, entinen Suomen teollistuneinen kunta (-1993). Saarilla ilmestyy tilauspohjainen ”Säynätsalon Sanomat” (1990-) kahdesti kuukaudessa. Sen tuoretta aineistoa julkaistaan ainoastaan painetussa lehdessä, tilaajille ja irtonumerojen ostajille. Poikkeuksena ovat kuitenkin pääkirjoitukset, joita voi lukea tässä osoitteessa. Lisäksi tässä osoitteessa on lehden aiempia juttuja, vuosienkin takaa, ja joitakin myös entisestä Säynätsalo-lehdestä (1926-1991) 1950- ja 60-luvuilta. Taustaa saarista voi lukea Säynätsalo-Seuran sivuilta.
Valikoima lähinnä paikallisille avautuvia juttuja saarista ja ihmisistä:
Säynätsalon alue
Kun oli vielä virallinen edustus kaupunginosana
Muurame oli vielä aika äsken “köyhempi veli”
Kouluja ja opettajia:
SÄYNÄTSALON KOULU
Toini Gröndahl ei suostunut kenenkään lannistettavaksi
Koskimäet: Kunta halusi lasten parasta, mutta yllätti työnantajana
Säykin koulujuhlassa 2005 vielä torjuttiin tappiomielialaa
LEHTISAAREN KOULU
Marita Rinne koki Säynätsalon ja Lehtisaaren koulujen erilaisuuden
Lehtisaaren Meroset: Opetus on ihmissuhdetyötä
MUURATSALON KOULU
Opettaja Lyyli Koskinen ylitti aatteelliset rajat
Henkilöitä ja perheitä
Sanni Kangas johti vanhainkotia neljäkymmentä vuotta
Make Toikkanen harmittelee saarten kapeaa yhteisömuistia
Pertti Helakorpi, työnjohtaja toisessa polvessa
Eero Levä kertoi 2005 silminnäkijänä saaren historian tapahtumista
Tyylikäs tilikonttori maksoi palkat käteisellä
Allan Harju ja hänen palokuntansa
Rahusten Toronto-mailat menestyivät maailmalla
Peekorpi – tehtaan toimihenkilöille rakennettu alue
Peekorpi tarjosi asumista työsuhteen mitalla
Salme Huuskonen oli Peekorven alkuperäisiä asukkaita
Laivaranta ja laivaliikenne
Lehti nosti Ison Laivasillan tilan esille 2005
Linjamme Lahteen oli hukkua markkinavoimiin
Uskomaton kantosiipialus oli osalle ”pinta-Iivana”
Uuteen laivarantaan kaavailtiin suuria vielä 90-luvulla
Musiikki
Säynätsalon “toinen häämarssi”
Mieskuoro Päijänne itsenäisyyspäivänä
Säynätsalo oli Kantaatin säveltäjän loppuvuosien turvapaikka
Rautatie
Rautatie oli Säynätsalossa vuosikymmenten unelma
Maiseman muutokset
Kun Säynätsalo menetti maisemaa hallinneen teollisen profiilinsa
Yhteisö, järjestöt
“Nähtiin siitä vanerin ikkunasta, että talotehtaalta marssitaan taas ulos”
Kun saarten arjessa puhuttiin myös ruotsia
Vuoden kierto
Valkoisen norsun ja pässin joulu Kunnantalolla 1952
Muistojen veneitä: Vauhtihirmu ja perhevene
Saarten traaginen onnettomuus
Syksyn 1949 Louhusalmen lossionnettomuus Säykki-lehdessä
Sotavuodet
Keitä on kuvissa? Katso linkistä.