Ihmisiä ja aiheita saarten paikallismedian muistista

 

Säynätsalo oli vuoteen 1993 Suomen teollistunein ja tiheimmin asuttu kunta,  arvomaailmaltaan Suomen  punaisin. Nykyinen Säynätsalo on Jyväskylän saaristolähiö, jolla ei ole yhteistä maarajaa Jyväskylään.  Lähin kuntakeskus on itsenäisenä säilynyt Muurame. 1900-luvun taitteessa Säynätsalon asuttanut suurteollisuus lopetti toimintansa 2020. 

 

Vaikkakin Säynätsalo on nykyisin kaupungin etäinen nukkumalähiö, entinen teollisuusyhteisö vielä elää sen kokeneiden ikäluokkien suhteessa saariin.  Tämän sivuston jutut ovat pääosin saarella ilmestyvässä aluelehdessä ”Säynätsalon Sanomat” julkaistuja. Osa niistä avautuu vain saarilla asuneille, mutta osa muillekin.  

 

Säynätsalolla on nähty olevan arvoa matkailualalle. Teollisuus- ja työväenhistorian ohella matkailutäkynä ovat  Alvar Aallon arkkitehtuuri ja Päijänteen luonto. Saarilla on myös rooli Suomen tasa-arvohistoriassa. Säynätsalo oli tehtaan perustaneen Parviaisen suvun viimeisen edustajan, kauppaneuvos Hanna Parviaisen (k 1938) ja arkkitehti Wivi Lönnin  (k 1966) yhteisen harrastuksen kohde.  Alvar Aallon yhteyden saarille loi 1940-luvun alussa silloin vielä itsenäisen Parviaisten Tehtaat Oy:n toimitusjohtaja Hilmer Brommels.  

 

Tässä mainittu ”Säynätsalon Sanomat” ilmestyy vain paperilla, tilauspohjaisena. Tämä sivusto ei siis ole lehden sivusto, vaan yksityistä harrastustani ja liittyy lehteen sitä kautta, että olen pariin otteeseen ollut lehden palveluksessa, 2005 ja 2021-.

 

Ennen Säynätsalon Sanomia saarilla ilmestyi Säynätsalo (1926-1991). Nykyistä lehteä

kustantaa jyväskyläläinen Monexmedia Oy, joka julkaisee myös Palokka-lehteä ja  Wesmannia Jyväskylässä. Säynätsalon Sanomien tuoretta aineistoa on vain lehdessä.  

 

Säynätsalon Sanomien markkinointisivusto on osoitteessa https://monexmedia.fi/saykki/.  Huomatkaa myös http://www.facebook.com/Saykkilehti. Irtonumeroita myydään saarilla, mutta muutoin niiden saatavuus on heikko. On siten järkevää tilata lehti. Linkki tilaussivulle.