Pitkän linjan Säynätsalo

Vastustus kannatti – bussien leikkauksia ainakin harkitaan uudelleen.

Joukkoliikennejaosto otti pakkia suunnitelmastaan HEIKENTÄÄ Säynätsalon yhteyksiä. Heinäkuun 2021 alussa hyväksytyssä korjatussa suunnitelmassa linjaa 21 ei katkaistaisikaan Sarvivuoreen, vaan linja jatkuisi Jyväskylän keskustaan ja sen kulkuaikaa pidennettäisiin luonnoksesta.

Keväällä julkaistussa versiossa linjaa olisi ajettu vain ma-pe aamu- ja iltaruuhkan aikana. Hanke olisi tehnyt mm ostosmatkat Säykistä Muuramen kauppakeskukseen liki mahdottomiksi, ja estänyt ne kokonaan viikonloppuisin. Korjatussa suunnitelmassa parannettiin myös sairaala Novan saavutettavuutta Säynätsalon suunnalta. Alkuperäisessä versiossa täältä ei ollut enää vaihdotonta yhteyttä.

Yksityiskohtaista aikataulua jaosto ei kuitenkaan ole julkaissut. Kaupungin tiedotteen mukaan lopputulokseen vaikuttavat myös taloudelliset puitteet.

Säynätsalon Sanomat nosti kevättalvella liikennesuunnitelman voimakkaasti esille: Säynätsalon suunnan heikennykset oli suunnitelmassa julkaistu, mutta tavalla, joka vaati lukijalta tarkkaavaisuutta ja päättelyä.

Kevään julkisesta keskustelusta jäi elämään joukkoliikennevirkamiehen toteamus siitä, että että ”Muurame pyysi ja sai”. Säynätsalon puolesta ei ollut ilmeisesti kukaan mitään esittänyt. Muurame oli esimerkiksi saamassa lisää nopeita 14M -yhteyksiä, Säynätsalon 16M -yhteydet olivat ennallaan. Tämä tilanne tuskin on muuttunut.

(Julkaistu 2.7.21)

Säynätsalon Työväenyhdistys myi Juurikkansa

Säynätsalon Työväenyhdistys (STY) on luopunut saarestaan Juurikasta.  Yhdistys oli ostanut asumattomana vuonna 1910.  Ostaja on sijoitusyhtiö HF Premises Oy. Kauppahintaa ei julkistettu.  Saarella toimivat Jyväskylän Veneseura ja Juurikka Catering jatkavat vuokralaisina.  Juurikka sijaitsee Päijänteessä Säynätsalosta pohjoiseen.

Jo pitempään saaren toisena omistajana oli Säynätsalon STY:n ohella myös Jyväskylän Työväenyhdistys JTY, jolla oli saaren pohjoisosa.  Ennen kauppaa Jyväskylän osuus oli kuitenkin siirtynyt säynätsalolaisille. 

Sijoitusyhtiön omistajiin kuuluva Tomi Autere sanoi julkisuudessa kaupan jälkeen ”yhtiön ostaneen saaren, koska haluaa olla kehittämässä Keski-Suomen matkailua ja veneilijöiden palvelua Päijänteellä”.

Työväenyhdistys on rakentanut saarelle monessa vaiheessa päärakennuksen sekä paviljonkina nyt tunnettavan tanssilavan sekä saunan. Aiemmin saarella toimivat mm Riennon painiurheilun tilat. 

STY:n puheenjohtaja Simo Halttunen sanoi Keskisuomalaiselle, että myynnillä haluttiin turvata ”maakunnallisesti arvokkaan työväentalon tulevaisuus sekä vahvistaa Juurikka Cateringin ja Jyväskylän Veneseuran toimintaedellytyksiä alueella”.

Sekä Juurikka Catering että Jyväskylän veneseura tervehtivät myönteisesti syntynyttä ratkaisua. Veneseuran ja STY:n välinen vuokrauskiista oli saatu ratkaistua ennen kaupantekoa.  Veneseuralla on vuokralla myös hieman kaupungin maata Juurikan maantiepenkereen molemmin puolin. 

Työväenyhdistyksen omissa nimissään, jäsenten talkoohengessä, hoitama ravintolatoiminta hiipui 1990-luvun lopulta.  Ulkopuolinen ravintolayritys aloitti Juurikassa seuraavan vuosikymmenen puolivälissä. Ravintolatoiminnalla on ollut kannattavuushaasteita ja yritysrakenteet ovat vaihdelleet. Nykyinen Juurikka Catering Oy on yritysrekisterin mukaan toiminut vuodesta 2017.

Ennakkotietojen mukaan Säynätsalon paikallisjuhlan ”Säynätsalo-päivien” päätilaisuus (14.8) ja sitä seuraavat iltamat ovat paalaamassa Juurikkaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Paluusta kerrottiin lehdelle Säynätsalo-Seuran taholta jo ennen saaren kaupan julkistamista eikä paluu liity omistusvaihdokseen.  Väliaikana Säykkipäivien perinteisiä iltamia ei ole järjestetty ja pääjuhla on kiertänyt ainakin Kunnantalolla, evl-seurakunnan tiloissa kirkonmäellä  ja Lehtisaaren Kuntotalolla.   JN

(Julkaistu Säynätsalon Sanomissa  6.5.21)

Pääkirjoituksia Säynätsalon Sanomissa tästä linkistä

Ihmisiä ja aiheita saarten paikallislehden muistista

Säynätsalo, nykyinen Jyväskylän ”saaristolähiö”, on entinen Suomen teollistunein kunta (-1993).  Saarilla  ilmestyy  tilauspohjainen  ”Säynätsalon Sanomat” (1990-. Lehteä kustantaa Monexmedia Oy, joka julkaisee myös Palokka-lehteä ja Vaajakosken  Wessmannia.  Edellinen lehti oli ”Säynätsalo”, vuosina 1926-1991.

Säynätsalon Sanomien tuoretta aineistoa  julkaistaan ainoastaan painetussa lehdessä, tilaajille ja irtonumerojen ostajille.  Poikkeuksena ovat kuitenkin pääkirjoitukset, joita voi lukea tässä osoitteessa, samoin kuin päätoimittaja Juhani Niinistön aiempia juttuja, vuosienkin takaa, ja joitakin myös entisestä Säynätsalo-lehdestä (1926-1991) 1950- ja 60-luvuilta.   Tämä on Juhani Niinistön yksityinen sivusto.

Lehden sivusto kustantajan osoitteessa on https://monexmedia.fi/saykki/.  Huomatkaa myös http://www.facebook.com/Saykkilehti. Irtonumeroita myydään saarilla, mutta muutoin niiden saatavuus on heikko. On siten järkevää tilata lehti. Linkki tilaussivulle.

 

Paikallismedian historiaa Säynätsalossa:

”Säynätsalon Sanomat” voitti lehtisodan 1990

Säynätsalon  alue

Kun oli vielä virallinen edustus kaupunginosana

Muurame oli vielä aika äsken “köyhempi veli”

 

Kouluja ja opettajia:

SÄYNÄTSALON KOULU

Toini Gröndahl ei suostunut kenenkään lannistettavaksi

Koskimäet: Kunta halusi lasten parasta, mutta yllätti työnantajana

Säykin koulujuhlassa 2005 vielä torjuttiin tappiomielialaa

 

LEHTISAAREN KOULU

Marita Rinne koki Säynätsalon ja Lehtisaaren koulujen erilaisuuden

Lehtisaaren Meroset: Opetus on ihmissuhdetyötä

 

MUURATSALON  KOULU

Opettaja Lyyli Koskinen ylitti aatteelliset rajat

 

Henkilöitä ja perheitä 

Sanni Kangas johti vanhainkotia neljäkymmentä vuotta

Make Toikkanen harmittelee saarten kapeaa yhteisömuistia

Airi Kuparin Salorinne

Pertti Helakorpi, työnjohtaja toisessa polvessa 

Eero Levä kertoi 2005 silminnäkijänä saaren historian tapahtumista

Tyylikäs tilikonttori maksoi palkat käteisellä

Allan Harju ja hänen palokuntansa

Rahusten Toronto-mailat menestyivät maailmalla

”Koulunkallio” on Sirkku Ingervon mielipaikka

 

Peekorpi – tehtaan toimihenkilöille rakennettu alue 

Peekorpi tarjosi asumista työsuhteen mitalla

Salme Huuskonen oli Peekorven alkuperäisiä asukkaita

Laivaranta ja laivaliikenne

Lehti nosti Ison Laivasillan tilan esille 2005

Linjamme Lahteen oli hukkua markkinavoimiin

Uskomaton kantosiipialus oli osalle ”pinta-Iivana”

Uuteen laivarantaan kaavailtiin suuria vielä 90-luvulla

 

Musiikki  

Säynätsalon “toinen häämarssi”

Mieskuoro Päijänne itsenäisyyspäivänä

Säynätsalo oli Kantaatin säveltäjän loppuvuosien turvapaikka

Vappuna 1945

 

Rautatie 1970-1994

Rautatie oli Säynätsalossa vuosikymmenten unelma

 

Maiseman muutokset

Kun Säynätsalo menetti maisemaa hallinneen teollisen profiilinsa

 

 

Yhteisö, järjestöt

”Hannat” ja ”Waltterit”

“Nähtiin siitä vanerin ikkunasta, että talotehtaalta marssitaan taas ulos”

Kun saarten arjessa puhuttiin myös ruotsia

Vuoden kierto

Valkoisen norsun ja pässin joulu Kunnantalolla 1952

Muistojen veneitä: Vauhtihirmu ja perhevene

 

Saarten  traaginen onnettomuus

Syksyn 1949 Louhusalmen lossionnettomuus Säykki-lehdessä

 

Sotavuodet  

Pommikoneet Säykin taivaalla

Kotiintulojuhla 1944

Keitä on kuvissa? Katso linkistä.

Vuosi2005012-3
Keitä on kuvissa? Katso linkistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s