Punaisesta kunnasta ”privatisoituneen keskiluokan” luontoparatiisiksi

Aikanaan itsenäisestä Säynätsalon teollisuuskunnasta tuli 1993 Jyväskylän eteläinen ”saaristokaupunginosa”.

Julkiset palvelut Jyväskylän kaupunki on vetänyt saarilta lähes täysin, mutta pysyvästi itsensä ”saaristolaisiksi” mieltävät ovat pääsääntöisesti sitä keskiluokkaa, jolle lähietäisyyden julkisilla palveluilla ei ole juurikaan merkitystä.

Teollisuuden työntekijöiden tarpeisiin aikanaan rakennettu vuokra-asuntokanta tuo kuitenkin etenkin Säynätsalon pääsaarelle sosioekonomisesti laajempipohjaista väestöä.

Poliittisissa vaaleissa Säynätsalo on ollut edelleen Jyväskylän punaisinta aluetta. Osittain sen taustalla on saaren vielä suuri teollisuuseläkeläisten joukko.

Kirkonmäen vanhoillistuminen ”tuontitavaraa”

Vaalituloksien ja Säynätsalon historian taustaa vasten outo ilmiö on Säynätsalon kirkonmäen muodostuminen konservatiivisen evl-painotuksen tukikohdaksi. Runsaat kymmenen vuotta sitten alkanut muutos ei ole paikallislähtöinen, vaan seurausta Jyväskylän seurakunnan henkilöstövalinnoista. Säynätsalossa kirkon jäsenyys oli saarten vasemmistoenemmistön takia historiallisesti alhainen. Ehkä valinnan antaa vanhoillisen julistuksen keskittyä Säynätsaloon katsottiin vähiten vahingoittavan kaupungin evl-kokonaisuutta?

Säynätsalon kirkko täyttää 2027 sata vuotta. Sen rakennutti aikanaan kauppaneuvos Hanna Parviainen. Hänestä ja elämäntoveristaan arkkitehti Wivi Lönnistä on sittemmin tullut tasa-arvon ikoneita. Siten Säynätsalon kirkon tasa-arvohistoria sopii huonosti konservatiiviseen sanomaan.

Huono joukkoliikenne korostaa etäisyyttä

Pari vuotta sitten linjalla 14M nopeutettu joukkoliikenne toi Muuramen vartin päähän Jyväskylän keskustasta. Säynätsalosta saa istua reilusti yli puoli tuntia, kun bussit matelevat Kinkomaan ja Keljonkankaan kautta. Muuramen ja 9-tien kautta joukkoliikenne toimisi nopeammin. Muurame sai parannetun palvelutason Muuramen kunnan aloitteesta. Parannuksia Säynätsaloon ei liene esitetty.

Sata vuotta paikallislehtiä

Ensi vuonna täyttää sata vuotta myös paikallisen lehden julkaisuperinne. Nykyinen ”Säynätsalon Sanomat” perustettiin 1990, mutta sitä edelti ”Säynätsalo” 1927-1991. Lehtiperinne on mediahistoriallisesti mielenkiintoinen: Suomen punaisimmassa kunnassa varsin porvarillinen paikallislehti pysyi pitkään ainoana vaihtoehtona. Säynätsalon Sanomat päätyi välillä jyväskyläläisen ilmaisjakelulehtiin keskittyneen talon tuotteeksi ja lähes menehtyi, koska tilauslehden erityistarpeista ei voitu huolehtia.

SIVUSTON HAKEMISTOON

.

Vastaa