Vain paperina ilmestyneen Säynätsalon Sanomien jutut jäivät saarilla lähes lukematta vuosina, kun levikki oli jo taantunut, eivätkä lehden silloiset omistajat voineet sijoittaa nettijakeluun. Tällä sivustolla uutisia ja haastatteluja vuosilta 2005 ja 2021-23, jolloin olin lehden palveluksessa sekä joitakin nykyhetken aiheita. Klikkaamalla aihepiirien otsikoita alla avautuu lista jutuista. Nämä siis vain omilta kausiltani. JN
Juhlavuoden 2027 kahden teeman avoimia kysymyksiä
2027 täyttävät sata vuotta Hanna Parviaisen lahjoittama kirkko sekä saarten paikallislehtiperinne. Molempiin kohdistui merkittävä, saarten ulkopuolelta tullut muutos viimeisten vuosikymmenten aikana: Kirkonmäellä alkoi korostua saarten teologisista perinteistä poikkeava arvokonservatiivinen julistus ja paikallislehti päätyi ilmaisjakelujournalismin vaikutuspiiriin. Mitä oikein tapahtui? Molemmista aiheista journalistista tarkastelua näillä sivuilla.
ALVAR AALTO OLISI TEHNYT ENEMMÄNKIN KUIN KUNNANTALON. Akropolis olisi ollut saarten kruunu, mutta Enso-Gutzextiin sulautettu yhtiö ei enää lähtenyt sitä toteuttamaan, eikä kuntaa kiinnostanut.
SATA VUOTTA PAIKALLISMEDIAA. Säynätsalon paikallislehtien eri aikakausia ja päätoimittajia. Saarilla on ainutlaatuinen ja uskomaton paikallislehtihistoria.
ALUELAUTAKUNTA PITI PINTANSA KUNNES LAKKAUTETTIIN 2006 Säynätsalon aluehallinto oli kuntaliitoksen jälkeen aluksi kansallinen esimerkki, mutta sitten ajat muuttuivat.
MUSIIKKIA SÄYNÄTSALOSSA. Aiheita Ilmari Hannikaisen laajasta Säynätsalo-tuotannosta aina Teppo Kosken, Tanja Salosen ja Hikers-ryhmän nykysovitukseen TUL:n marssista, Riennon juhlissa 2022. Oikeuksien takia ei äänitteitä.
KUN OPETTAJAT OLIVAT SÄYNÄTSALOLAISIA JA ASUIVAT SAARILLA. Kymmenen suurten ikäluokkien opettajaa muisteli kouluja ja oppilaita haastatteluissa 2005. Keijo Merosen ja Jouko Rikkolan rohkea tilinpäätöskeskustelu Säykin koululaitoksesta 13.8.22, Eila Tiaisen johdattelemana ja Sinikka Moijasen taustoittamana, sanasta sanaan.
SÄYNÄTSALOLAISIA. Kymmenien aikanaan kaikkien tuntemien säynätsalolaisten haastatteluja, Eero Levästä Airi Kupariin,
SUURTAPAHTUMIA. Louhunsalmen lossitragedia 1949 oli Säynätsalo-lehden hieno uutissuoritus. Lehti tallensi myös Säynätsalon profiilin räjäytyksen 1966.
TYÖN EDUNVALVONTA. Ay-toiminta oli asukkaiden keskiössä
YRITTÄMISTÄ TEHTAAN AIDAN TÄLLÄ PUOLELLA. Hokkasen veljesten yrittäjätarinasta Ilanteen K-kauppaan ja Rahusten mailateollisuuteen.
SEURAKUNNAN TIE LEHDEN KERTOMANA. Säynätsalon seurakunta pysyi itsenäisenä vielä kymmenen vuotta kuntaliitoksen jälkeen. Mutta jo 2004 lehti selosti ”teollisuustyöväestön seurakunnan lopettamisjuhlaa”.
PEEKORPI – ASUINALUE TYÖSUHTEEN MITALLA
KAIMASTA JA SUOMESTA PINTA-IIVANAAN. Matkustajalaivaliikenne Säynätsalossa.
KESKUSTELUA SAARTEN LIIKENNEYHTEYKSISTÄ. Syrjäisen kaupunginosan tiet vetävät huonosti ja joukkoliikenne hidasta.
SOTAVUODET. Kaupunkia pommittamasta tulleet punatähtikoneet poikkesivat saarten yllä. Juurikassa vietettiin 1945 kotiuttamisjuhla.
AATEHISTORIAA Saarten aatteiden keskushahmot hautausmaalla. Kooste opastetuista kierroksista.
.