Erkki Ikonen Säynätsalosta työläistaustalta sotilasuralle

”Ei me  tänne  kapiaisia haluta, mutta  saat asua, kun olet täältä kotoisin”

Näin  sanottiin  saarella, kun sotilasurallaan laivueen komentajaksi Tikkakoskella  edennyt  silloinen majuri  Erkki Ikonen palasi asumaan  Säynätsaloon.  Lausunto annettiin  Pikku-Matissa  1983.

Säynätsalon Sanomat  jututti  Ikosta  lehteen 1.12.2005.  Haastattelija  kirjasi  saaneensa vaikutelman, että  Ikonen oli kommentista rivien välistä vähän ylpeäkin.

Vuoden 2004 loppuun Ikonen oli ollut Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja.  Tämä  lehtijuttu keskittyi Ikosen sotilasuraan ja  Säykki-taustaan.

IKONEN014

Mig-osaston sotilaslentäjät lentoryhmityksessään, keskellä majuri Erkki Ikonen. Kuva: Ilmavoimat.

Yhtiön poliisi  selvitti luotettavuuden

Kun Säynätsalosta aikanaan noustiin  työläistaustalta  upseerin uralle,  kuvioon  usein liittyi  tehdasyhtiön  poliisi Svante  Seistamo.   Hänen puoleensa   valitsevat tahot kääntyivät  taustaselvittelyissä.  Seistamon  rooli  ei ollut saarilla  mikään erityinen salaisuus.  Aikalaisten kertoman mukaan  Seistamo  usein myös  kertoi asianomaisen lähipiirille  antaneensa myönteisen lausunnon.

Kuten Säykkilehdessäkin on joskus kerrottu, Erkki Ikonen oli selaillut Helsingin Sanomia  Kunnantalon lukunurkkauksessa joulukuussa  1963  ja huomasi ilmoituksen varusmiespalveluksesta  ilmavoimissa.

1965 Ikonen oli kesävänskänä. Kadettikoulu seurasi 1965-1968. Sotilasuraan mahtui sen jälkeen työtä lennonopettajana Kauhavalla ja eri tehtävissä Tikkakoskella ja lopulta Tiedustelulaivueen komentajana.

Erkki Ikosen ura  ilmavoimissa  sijoittui kauteen, jolloin Suomessa  lennettiin Migeillä. Ikonen totesi, että Migien osto oli poliittinen päätös, jolla  kuitenkin 1963  ilmavoimien suorituskyky hyppäsi huimasti eteenpäin.   Mutta toisaalta tänään (2005)  yhdellä Hornetin tutkalla  voi valvoa suurempaa  ilmatilaa  kuin kaikille Migeillä ja  Drakeneilla yhteensä.  Mig21BIS eli ”bisset” poistuivat 1998. Mig 21F -koneet jo 1986.

Migit suomalaistettiin

Ikonen korostaa Migeihin Suomessa tehtyjä muutoksia. Tiedustelulentolaivueen Migien  kuvauskalusto oli englantilaista. Valmet oli ottanut  Migeistä pois ”neljä kilometriä piuhaa” ja laittanut ”kuusi kilometriä” tilalle, jotta niillä pystyttiin kuvaamaan.

Suomessa kehitettiin Migeille  oma taktisen käytön malli, mm kaikki nousiprofiilit tehtiin uusiksi.

Migien huoltoideologia poikkesi länsikoneista. Migit tarvitsivat enemmän huoltoa. Niillä pystyttiin lentämään paljon vähemmän kuin Horneteilla nykyisin (2005).

Tositilanteessa  Hiittisiin 1968

Ikosen sotilaslentäjäuran alkuvuosiin liittyy myös kokemus syksyltä 1968.  Matkalla Niinisaloon maa-ammuntoihin Foudalla  Ikonen määrättiin ottamaan suunta  Hangon alueelle. Neuvostoliittolainen sota-alus oli tullut aluevesille.  Kyseessä oli Kosyginin ja Kekkosen tapaaminen Hiittisissä. Siitä tieto ei ollut välittynyt.  Rakettien laukaisuun valmistautunut Ikonen sai palaamiskäskyn ennen alueelle ehtimistään.

Ilmavoimien uransa päätteeksi  Ikonen  toimi  Migein varustetun Tiedustelulaivueen komentajana. ”Lennettiin tuhatta ja sataa  matalalla, tutkien katveessa. Tiedusteluhan tapahtui ”vihollisen alueella”.  Erikoistuimme paikallistamaan hyökkäyspanssarivaunuja. Kartan mukaan lennettiin eli välineinä silmä, kartta, kello ja kompassi.

Ilmavoimien jälkeen Ikonen siirtyi Valmetille koelentäjäksi. Kaksi edeltäjää oli tullut  alas koelennettävien Redigon prototyyppien kanssa.  Koneen syöksykierreominaisuuksissa oli puutteita  ja  tuulitunnelikokeita ei ollut ehditty tehdä. ”Minäkin jouduin pari kertaa pitkään syöksykierteeseen, mutta aloitin onneksi tarpeeksi korkealta”, kommentoi Ikonen.

Koelentäjän ura vei myös ulkomaille.  Valmetin myyntihankkeiden myötä. Ikonen lensi 24 eri valtion  yli 300 pilotin kanssa,  Ecuadorista  Filippiineille.

Monivivahteinen  Säykki-historia

Erkki syntyi  evakkomatkan aikana,  Sortavalan seudulta.  Ikosten ensimmäinen asunto  Säynätsalossa  oli  vanhassa  Ammattikoulussa, sitten perhe asui  Lehtisaaren parakkialueella, mutta pääsi aika pian Hiekkalaan, nykyisellä  Sorvaajantiellä.  Aluksi Ikosilla oli  huone ja keittiö, mutta myöhemmin myös huone yläkerrasta.

”Isän sähköasentajapäivystyksen ansiosta meillä oli puhelin.  Se oli harvinaista  sen ajan Säynätsalon työläisperheissä”, huomauttaa  Erkki.   (Yhtiö hallinnoi puhelinliikennettä saarilla ja  keskus oli konttorilla syksyyn 1958 saakka).

Erkki Ikonen kävi  Norssia.  Yksi luokka tuplaantui, kun muut  asiat kiinnostivat. ”80 prosenttia ilmavoimien lentäjistä on kerrannut  yhden luokan  takavuosina”,  huomauttaa  Erkki.  Osoittaakohan tämä sitä, että koululaitoksemme ei ennen vanhaan arvostanut  samoja asioita kuin ilmavoimat rekrytoijana.

.

IKONEN015.jpg

Isä-Antin 50-vuotispäivänä 1957 otetussa kuvassa vasemmalta Unto, Erkki, äiti Aune Ikonen, Niilo  ja isä.

 

 

Jukka Auvisen talossa ”eliittirannalla”

Erkki Ikosen  talon Teeritiellä  Lehtisaaressa rakennutti aikanaan Jukka  Auvinen,  mm kirjakauppiaana saarilla tunnettu tehtaan mestari.  Se  osa  Lehtisaarta  oli  50- ja 60-luvuilla  ”eliittirantaa”.  Auvisen naapurina oli  opettajapariskunta  Lehtiöt  ja  tien päässä  Säynätsalon osuuskaupan  johtaja  Lavi.

IKONEN019

Erkki Ikonen kodissaan 2005. Lentokoneen potkuri  perinteisine suomalaisine ilmavoimien tunnuksineen on lahja Valmetilta.  Seinän kuva Mannerheimista on peruja talon aiemmalta omistajalta, Jukka Auviselta.

 

 

Sotilas- ja koelentäjäuran jälkeen  Ikosesta  tuli vähän yllättäen keskeinen tekijä kaupungin politiikassa.

Syksyn 1996 kunnallisvaaleissa Ikonen oli ehdokkaana  ja meni läpi.  Ehdokkaaksi kokoomuksen listoille oli pyytänyt  säynätsalolainen vaikuttaja.  Ikonen  tuli  eliitin ulkopuolelta, mutta oli jo ensimmäisellä kaudella  teknisen lautakunnan puheenjohtaja. Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi hän nousi kesäkuussa  1999.

Politiikasta Ikoselle näytti  syksyn 2005 haastattelussa  jääneen myös pettymystä. ”Suurin pettymys koko politiikan kentässä oli, että rehellinen innostunut työnteko puuttuu. Kaikessa katsotaan omaa  etua.  ”Itse en saanut Teeritietä korjattua, mutta saarille tuli paljon”, hän sanoi.

 

IKONEN017

Erkki Ikonen majurina Hawk-harjoitushävittäjän edustalla. Oikealla  ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Heikki Nikunen ja puolustusvoimien komentaja, amiraali Jan Klenberg.  Kuva: Ilmavoimat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tietoja Juhani Niinisto

SIIS KUKA? Juhani Niinistö oli Suomen ulkomaanradion (Yle Radio Finland) päällikkö 1980-2005, sanomalehti Vapaan Sanan päätoimittaja Torontossa 2006-2011. Ennen Kanadaan menoa vuoden ajan Säynätsalon Sanomien (Säykki-lehden) sivutoiminen päätoimittaja. Vuodesta 2014 kirjoittaa uutisia kansainväliselle uutistoimistolle Helsingissä. WHO? Juhani Niinisto is a Finnish journalist with a long career in news about Finland for international audiences. He was in charge of the multi-lingual Radio Finland (international service of YLE) 1980-2005, worked as the editor in chief in the Toronto (Ontario) based Vapaa Sana 2006-2011. Since 2014 a contract newswriter for Xinhua in Helsinki. The site saynatsalo.net reflects i input for the Jyvaskyla town paper Säynätsalon Sanomat since 2004, incl one year as the editor, before moving to Canada.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s