”Ei me tänne kapiaisia haluta, mutta saat asua, kun olet täältä kotoisin”
Näin sanottiin saarella, kun sotilasurallaan laivueen komentajaksi Tikkakoskella edennyt silloinen majuri Erkki Ikonen palasi asumaan Säynätsaloon. Lausunto annettiin Pikku-Matissa 1983.
Säynätsalon Sanomat jututti Ikosta lehteen 1.12.2005. Haastattelija kirjasi saaneensa vaikutelman, että Ikonen oli kommentista rivien välistä vähän ylpeäkin.
Vuoden 2004 loppuun Ikonen oli ollut Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tämä lehtijuttu keskittyi Ikosen sotilasuraan ja Säykki-taustaan.
Mig-osaston sotilaslentäjät lentoryhmityksessään, keskellä majuri Erkki Ikonen. Kuva: Ilmavoimat.
Yhtiön poliisi selvitti luotettavuuden
Kun Säynätsalosta aikanaan noustiin työläistaustalta upseerin uralle, kuvioon usein liittyi tehdasyhtiön poliisi Svante Seistamo. Hänen puoleensa valitsevat tahot kääntyivät taustaselvittelyissä. Seistamon rooli ei ollut saarilla mikään erityinen salaisuus. Aikalaisten kertoman mukaan Seistamo usein myös kertoi asianomaisen lähipiirille antaneensa myönteisen lausunnon.
Kuten Säykkilehdessäkin on joskus kerrottu, Erkki Ikonen oli selaillut Helsingin Sanomia Kunnantalon lukunurkkauksessa joulukuussa 1963 ja huomasi ilmoituksen varusmiespalveluksesta ilmavoimissa.
1965 Ikonen oli kesävänskänä. Kadettikoulu seurasi 1965-1968. Sotilasuraan mahtui sen jälkeen työtä lennonopettajana Kauhavalla ja eri tehtävissä Tikkakoskella ja lopulta Tiedustelulaivueen komentajana.
Erkki Ikosen ura ilmavoimissa sijoittui kauteen, jolloin Suomessa lennettiin Migeillä. Ikonen totesi, että Migien osto oli poliittinen päätös, jolla kuitenkin 1963 ilmavoimien suorituskyky hyppäsi huimasti eteenpäin. Mutta toisaalta tänään (2005) yhdellä Hornetin tutkalla voi valvoa suurempaa ilmatilaa kuin kaikille Migeillä ja Drakeneilla yhteensä. Mig21BIS eli ”bisset” poistuivat 1998. Mig 21F -koneet jo 1986.
Migit suomalaistettiin
Ikonen korostaa Migeihin Suomessa tehtyjä muutoksia. Tiedustelulentolaivueen Migien kuvauskalusto oli englantilaista. Valmet oli ottanut Migeistä pois ”neljä kilometriä piuhaa” ja laittanut ”kuusi kilometriä” tilalle, jotta niillä pystyttiin kuvaamaan.
Suomessa kehitettiin Migeille oma taktisen käytön malli, mm kaikki nousiprofiilit tehtiin uusiksi.
Migien huoltoideologia poikkesi länsikoneista. Migit tarvitsivat enemmän huoltoa. Niillä pystyttiin lentämään paljon vähemmän kuin Horneteilla nykyisin (2005).
Tositilanteessa Hiittisiin 1968
Ikosen sotilaslentäjäuran alkuvuosiin liittyy myös kokemus syksyltä 1968. Matkalla Niinisaloon maa-ammuntoihin Foudalla Ikonen määrättiin ottamaan suunta Hangon alueelle. Neuvostoliittolainen sota-alus oli tullut aluevesille. Kyseessä oli Kosyginin ja Kekkosen tapaaminen Hiittisissä. Siitä tieto ei ollut välittynyt. Rakettien laukaisuun valmistautunut Ikonen sai palaamiskäskyn ennen alueelle ehtimistään.
Ilmavoimien uransa päätteeksi Ikonen toimi Migein varustetun Tiedustelulaivueen komentajana. ”Lennettiin tuhatta ja sataa matalalla, tutkien katveessa. Tiedusteluhan tapahtui ”vihollisen alueella”. Erikoistuimme paikallistamaan hyökkäyspanssarivaunuja. Kartan mukaan lennettiin eli välineinä silmä, kartta, kello ja kompassi.
Ilmavoimien jälkeen Ikonen siirtyi Valmetille koelentäjäksi. Kaksi edeltäjää oli tullut alas koelennettävien Redigon prototyyppien kanssa. Koneen syöksykierreominaisuuksissa oli puutteita ja tuulitunnelikokeita ei ollut ehditty tehdä. ”Minäkin jouduin pari kertaa pitkään syöksykierteeseen, mutta aloitin onneksi tarpeeksi korkealta”, kommentoi Ikonen.
Koelentäjän ura vei myös ulkomaille. Valmetin myyntihankkeiden myötä. Ikonen lensi 24 eri valtion yli 300 pilotin kanssa, Ecuadorista Filippiineille.
Monivivahteinen Säykki-historia
Erkki syntyi evakkomatkan aikana, Sortavalan seudulta. Ikosten ensimmäinen asunto Säynätsalossa oli vanhassa Ammattikoulussa, sitten perhe asui Lehtisaaren parakkialueella, mutta pääsi aika pian Hiekkalaan, nykyisellä Sorvaajantiellä. Aluksi Ikosilla oli huone ja keittiö, mutta myöhemmin myös huone yläkerrasta.
”Isän sähköasentajapäivystyksen ansiosta meillä oli puhelin. Se oli harvinaista sen ajan Säynätsalon työläisperheissä”, huomauttaa Erkki. (Yhtiö hallinnoi puhelinliikennettä saarilla ja keskus oli konttorilla syksyyn 1958 saakka).
Erkki Ikonen kävi Norssia. Yksi luokka tuplaantui, kun muut asiat kiinnostivat. ”80 prosenttia ilmavoimien lentäjistä on kerrannut yhden luokan takavuosina”, huomauttaa Erkki. Osoittaakohan tämä sitä, että koululaitoksemme ei ennen vanhaan arvostanut samoja asioita kuin ilmavoimat rekrytoijana.
.
Isä-Antin 50-vuotispäivänä 1957 otetussa kuvassa vasemmalta Unto, Erkki, äiti Aune Ikonen, Niilo ja isä.
Jukka Auvisen talossa ”eliittirannalla”
Erkki Ikosen talon Teeritiellä Lehtisaaressa rakennutti aikanaan Jukka Auvinen, mm kirjakauppiaana saarilla tunnettu tehtaan mestari. Se osa Lehtisaarta oli 50- ja 60-luvuilla ”eliittirantaa”. Auvisen naapurina oli opettajapariskunta Lehtiöt ja tien päässä Säynätsalon osuuskaupan johtaja Lavi.
Erkki Ikonen kodissaan 2005. Lentokoneen potkuri perinteisine suomalaisine ilmavoimien tunnuksineen on lahja Valmetilta. Seinän kuva Mannerheimista on peruja talon aiemmalta omistajalta, Jukka Auviselta.
Sotilas- ja koelentäjäuran jälkeen Ikosesta tuli vähän yllättäen keskeinen tekijä kaupungin politiikassa.
Syksyn 1996 kunnallisvaaleissa Ikonen oli ehdokkaana ja meni läpi. Ehdokkaaksi kokoomuksen listoille oli pyytänyt säynätsalolainen vaikuttaja. Ikonen tuli eliitin ulkopuolelta, mutta oli jo ensimmäisellä kaudella teknisen lautakunnan puheenjohtaja. Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi hän nousi kesäkuussa 1999.
Politiikasta Ikoselle näytti syksyn 2005 haastattelussa jääneen myös pettymystä. ”Suurin pettymys koko politiikan kentässä oli, että rehellinen innostunut työnteko puuttuu. Kaikessa katsotaan omaa etua. ”Itse en saanut Teeritietä korjattua, mutta saarille tuli paljon”, hän sanoi.
Erkki Ikonen majurina Hawk-harjoitushävittäjän edustalla. Oikealla ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Heikki Nikunen ja puolustusvoimien komentaja, amiraali Jan Klenberg. Kuva: Ilmavoimat.
