Muurame oli vielä aika äsken ”köyhempi veli”

 

KaunoLehtomäki001

Tie Muurameen oli alunperin Aune Salaman, säynätsalolaisen SDP-kansanedustajan aloite 60- ja 70-lukujen taitteesta. Hanke  ei tuolloin kuitenkaan toteutunut. Tie valmistui 80-luvulla ja toi Muuramen lähelle Säynätsaloa. ”Itsenäisen Säynätsalon kunnan aikana yhteistyö oli tiivistä. Säynätsalo tosin oli  silloisessa tilanteessa usein antavana osapuolena”, kertoo Säykki-lehden 13.10.05 kuvassa  Kauno Lehtomäki, pitkään kahden kunnan suhdetta  Säynätsalon kunnansihteerinä seurannut. 

Säynätsalon  suhde  Muurameen  oli   pitkään kaukana  nykyisestä.  Vielä  70-luvulla Muurame  ei ollut nykymielikuvan mukainen ”hyvinvoiva, keskiluokkainen Kauniainen”,  vaan sinnittelevä  maalaiskunta. Sen talouspäällikkö  pyysi  joskus  vippiäkin Säynätsalosta,  kunnan tiukan kassavirran  takia.

60-luvulla  alkoi  Säynätsalon ja Muuramen yhteistyö koulutoimessa  ja  70-luvulla  terveyskeskuspalveluissa.   Säynätsalossa  sijainnut  kunnallinen kokeilukeskikoulu oli kuntien yhteinen ja  loppui peruskoulun tullessa.  Terveyspalveluissa  Muurame, Säynätsalo ja Korpilahti muodostivat  kuntainliiton.  Siinä  Säynätsalo joutui osittain maksumieheksi.

Vuodesta  1972  kuntaliitokseen saakka  kunnansihteerinä  Säynätsalossa ollut Kauno Lehtomäki totesi  (Säykki-lehti 13.10.05), että kuntainliitto rakensi  yhteistyön puitteissa Muurameen ”suunnilleen kaiken”, kun taas  Säynätsalossa  rakennukset olivat  terveysyhteistyön alkaessa  jo  valmiina.   Muuramen vuodeosastolla Säynätsalolla oli kolme paikkaa.   Hanke  saada  Säynätsaloon varsinainen vuodeosasto ei koskaan toteutunut. – Meillähän oli kyllä kunnalliskodin  vuodeosasto, mutta ei se tietenkään samaa  tasoa ollut, sanoi  Lehtomäki.

Muurame  oli   80-luvulle  saakka  kaukana.   Maantieyhteys kulki Keljon kautta. Yksi peruste  suoralle  yhdystielle  oli koululaisten kuljetus. Muuramelaisia kävi Säynätsalossa yläasteella.  Kun tie vihdoin valmistui, koululaisten kulku  loppui

Säynätsalosta Muurameen mentiin  aikanaan kesällä  veneellä  ja talvella  jäätä myöten. Jonkinlainen kinttupolku meni myös  jostain nykyisen tien paikkeilta  Säynätsaloon kuuluneeseen Rauanlahteen  ja  sieltä edelleen  Muuramen puolelle.

Muurame oli siis nykyiseen verrattuna kaukana. Linja-autoyhteyttäkään ei ollut, lukuunottamatta  muutamaa  tehtaan vuoroihin sopeutettua  työläisvuoroa lukuunottamatta.

Säynätsalolaisille  Muurame oli  pitkään  sotien jälkeisinä vuosikymmeninä hallinnollinen asiointipaikka.  Siellä olivat mm  Säynätsalon  alueen  verotoimisto ja  poliisin keskuspaikka.   Tosin saarella  asui paikallispoliisi, jolla oli myös  palvelupiste täällä.  Verovirkailija Muuramesta  tuli kyllä  aika ajoin Säynätsaloon pitämään kunnantalolla  paikallisvastaanottoa  ja  mm veronäyttelyä.  Korpilahden nimismiespiirin nimismies oli myös Muuramessa.  Ja  Muurameen mentiin myös  käräjille.

Lakisääteisten kulttuuritehtävien  hoitamisessa  Säynätsalo ja Muurame myös löysivät  toisensa.   Kunnilla oli yhteinen kulttuurisihteeri.   Muurame  ja Säynätsalo olivat  yhteiskunnalliselta väriltään hyvin  erilaisia. Tämä heijastui myös kulttuuritoiminnan tarpeissa. – Yhteistyö varmaan lsisäsi kulttuurisihteerin työn mielekkyyttä, huomautti Lehtonen.

Säynätsalon kunta  oli  yhteistyön edelläkävijä monessa  asiassa  70-luvulla. Pyrimme yhteistyöhön Jyväskylän kuuntaan mm vedenpuhdistuksessa.  Muurame  rakensi oman pienen puhdistamon.

Juttu julkaistu Säykki-lehdessä 13.10.05. 

 

 

 

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s