Jyväskyläiselle erityisopettajalle ja oppilaanohjaajalle Sirkku Ingervolle (os. Vuoristo) Säynätsalo on ”kauneinta mitä tietää”.  Hän ajaa muutaman kerran kuukaudessa Linkillä tänne koirien kanssa ulkoilemaan.  Ingervo on harkinnut saarille muuttamistakin, mutta häntä huolestuttaa palvelujen väheneminen.  Häntä yhdistää tänne myös saarten arvoperinne. 

Mielipaikkani saarella

Oheinen juttu on julkaistu Säynätsalon Sanomissa maaliskuussa 2021.

Lapsuuttaan sekä pääsaarella että lyhyesti myös Muuratsalossa viettäneen Sirkku Ingervon mieluisin paikka saarilla ovat kalliot pääsaarella, hautausmaalta nykyisen Koulurannan alueenja Virkalan suuntaan.  Paikka on ilmeisesti Säynätsalon toiseksi korkein, hieman matalampi kuin urheilukentän lounaispuolen kallio.  Sieltä ovat tämän haastattelun kuvat. 

”On tärkeää, että metsiä ei muuteta puistoiksi tai asuntotonteiksi. Metsä ei kasva vuodessa, eikä räjäytettyä kalliota ei saa takaisin”, hän muistuttaa. 

Ingervo heittää saarten jatkosuunnitteluun ajatuksen omistuksen ja jokamiehenoikeuden rinnakkaiselosta: ”Olisi hyvä jatkosuunnittelussa miettiä periaatetta, että ihan ”rantaan asti ei rakennettaisi, vaan jos ei ole rajattua piha-aluetta, niin se voitaisiin ajatella kävelyväyläksi”.

”Kun Säykki yhdistettiin 90-luvun alussa Jyväskylään, muistan olleen huolta ilmassa, että Säykistä tulee Jyväskylän rikkaiden rantatontti. On tärkeää, että rantoja olisi vapaina julkisina tiloina kaikille.”  

 ”Väitteet opettajien asenteista hämmentävät”

Erityisopettaja, oppilaanohjaaja Sirkku Ingervon nykyinen työnantaja on Jyväskylän kaupungin Huhtasuon yhtenäiskoulu. Hänellä on kokemusta opetustyöstä myös Helsingissä. Laajaa työtaustaansa vasten Ingervo ihmettelee perussuomalaisten nuorten taholta noussutta opettajien asenteellisuusepäilyä.

Ingervo kuvaa syytöksiä hämmentäviksi. ”En ole kuullut yhdeltäkään opettajalta tai oppilaalta, että jotain puoluetta tai niiden edustajia olisi opetuksessa mollattu. Mielestäni tällaiset väitteet yhden puolueen mollaamisesta opetuksessa ovat yllättäviä ja hämmentäviä. En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta”. 

Ingervo toteaa, että  historiallisesti opettajat ovat varmaan edustaneet valtaapitävien kanssa enemmän oikeistoa. Nykyään tilanne on toisenlainen. Erilaisten perheiden nuorista myös valmistuu opettajia. Muistan, että lapsuudessani Säykissä oli pelottavia opettajia ja lämpimiä, lasta arvostavia. 

Ingervo huomauttaa, että opettajan koulutus on vaativaa. Opettajakandidaatit valikoidaan huolella, juuri siksi, ettei ylilyöntejä tule. ”Korona-aikana ei tahallista epäsovun lietsontaa kaipaa kukaan, edes vaalien kynnyksellä”, hän lisää.

”Nuoren on koettava olevansa arvostettu”

Nuorten kanssa työtä tekevää Ingervo ihmettelee Jyväskylän kaupungin äskeistä päätöstä sulkea Säykin nuorisotila. ”On tärkeää, että nuoria ei tilojen puutteessa ajeta vain kauppakeskuksiin ja kadun kulmiin hengailemaan”.

Nuoret tarvitsevat tilaa, jossa voi kokoontua satoi tai paistoi, ja maksutta… Nuorisotiloissa on myös ammattilaisia nuorten kohtaamisessa. Kun kokee, että on tervetullut ja arvostettu, niin ei tule tarvetta esimerkiksi  ilkivaltaan. 

”Ei ollut oikein, että nuorten tila lopetettiin. Kokonaistaloudellisesti tuskin tulee halvemmaksi”, arvelee Ingervo. Tiloja voi kehittää toimivammaksi, jos ovat jääneet ajasta jälkeen. ”Mieluiten nuorten kanssa yhdessä. Osallisuus on tärkeää”. 

”Maksulliset  harrastukset ovat erikseen. Olisi ihanne, että jokaisella nuorella olisi yksi itseä kiinnostava harrastus, jossa onnistua ja kehittyä. Siitä saisi elämään eväitä. Tämä pitäisi mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille vanhempien tuloista riippumatta”. 

 ”Palvelut lähellä” tarkoittaa kävelyetäisyyttä

Keskustelu palaa Säynätsaloon alueena, jota ehkä harkitaan muuttokohteena. ”Moni miettii asumistaan suhteessa tarvitsemiinsa palveluihin. On tärkeää, että Säynätsalo säilyy myös lapsiperheille houkuttelevana.” 

Ingervon lapsuustausta on saarilta. Hän ajoi Muuratsalosta aamun linja-autolla pääsaaren lastentarhaan, Marjalaan, kun perhe asui väliaikaisesti Muuratsalossa.  

Ingervo tarkentaa etuliitteen  ”lähi-” merkitystä.  ”Lähipalveluiden” tulee olla oikeasti lähellä, erityisesti palveluiden, joita tarvitaan usein kuten koulut, päiväkodit, neuvolat terveysasema. ”Lähikouluun tulee olla kävelymatka, samoin neuvolaan ja päiväkotiin.” 

Koulu on alueelleen myös enemmän kuin koulu. ”Usein moni palvelu linkittyy kouluun, kuten kansalaisopisto, harrastusmahdollisuudet lapsille ja nuorille. ”Tilojen käyttömaksut karkottavat paljon vapaaehtoistoimijuutta. siihen ei ole varaa”. 

 ”Eriavoisuuden lisääminen on poliittinen päätös”

”Säynätsalo oli Suomen punaisin kunta lapsuudessani. Vappuina kommunistit marssivat kylttien kanssa Säykin keskustassa. Säynätsalo oli lapsuudessa luokkayhteiskunta pienoiskoossa. En halua lasten luokkayhteiskuntaa, ja eriarvoisuutta voi onneksi ehkäistä. Jokaisella poliittisella päätöksellä voidaan lisätä tai vähentää eriarvoistumista.

”Isäni oli aina tukemassa heikoilla elämässään olevia, ja tämän arvomaailman olen perinyt selkäytimeeni.

”Ihmettelin silloin, että miksi Säykissä oli kaksi eri urheiluseuraa, ja tuntui olevan kovasti merkityksellistä, kummassa niistä oli.”  ”Itse en kuulunut kumpaankaan”.

Kunnantalo matkailijoiden ainoa kohteena myös mietitytti. 

”Muistan kun tehdasyhtiö möi Säynätsalon pääsaaren työsuhdepuutaloja niissä asuville. Hinnat olivat muistaakseni 15 000 markasta 25 000 markkaan. Mielestäni puutalot olivat hyvin kauniita ja ihmettelin lapsena, miksi turistit tulivat katsomaan vain Kunnantaloa.”  JN