”Puheenaihetta olisi kyllä riittänyt Salamoistakin”

Salaman opettajapariskunnasta, Heikki ja  Aune,  olisi  riittänyt puhuttavaa  ihan  kuin Lehtiöistä (Erkki ja Olga),  mutta saarten poliittisessa  ilmapiirissä Lehtiöitä sopi jälkikäteen arvostella.  Tämä ilmeni  syksyllä 2005 julkaistusta Säynätsalon koulun johtajaopettajana toimineen Antti Koskimäen ja vaimonsa, opettaja Kaarina  Koskimäen haastattelusta. (Säykki 34/2005). Aihe oli tuolloin ajankohtainen siksikin, että Juurikassa oli esitetty Ulla Jylhän kirjoittamaa näytelmää Lehtiöistä ja heidän ajastaan.

 

Koskimaet008 (3).jpg

Kaarina ja Antti Koskimäki  kodissaan  syyskuussa 2005.

 

 

Opettajat riitauttivat ruokamaksun

Täällä oli opettajilla sikäli hyvä, että kunnan johto halusi lapsille parasta, totesi Kaarina Koskimäki Säynätsalon Sanomissa 15.9.2005 julkaistussa  hänen ja Antti Koskimäen haastattelussa.

Luottamusmieselin oli koulun johtokunta. Koko kunnan kouluja hoiti sitten koululautakunta. Koskimäet eivät  muistaneet  erityisempiä vaikeuksia johtokuntien kanssa. – Erkki Lehtiällää kyllä oli, lisäsi Kaarina.

Kunnan isät  halusivat lapsille parasta, mutta työnantajapolitiikka opettajien suuntaan yllätti Koskimäet. – Opettajien piti maksaa ruokailusta. Kun koko maassa  yleensä katsottiin, että opettajat ovat työssä  ruokalaissa, vaikka syövätkin ja heille kuuluu ateria korvauksetta. Mutta täällä ei

”Muistatko mitä Janssonin Bertta  sanoi, että jos  opettajat  saa  ilmaiseksi, niin sitten mennään me kaikki,”  muisteli Kaarina.  ”Me teimme sitten niin, että  Antti jäi ruokailemaan ja minä menin asunnon puolelle…  Toinihan (Gröndahl) ei syönyt koskaan.”

”En muista, millaisten valitusten kautta se meni, mutta lopulta todettiin, että  kunta oli  väärässä-  Mutta ei me mitään rahaa  takaisin saatu..”

Säynätsalo kokeilukenttänä

Koskimäen  johtaja-aikana  kansakoulusta siirryttiin peruskouluun. ”Koko se peruskoulun alku  oli näin jälkeenpäin ajatellen huvittavaa aikaa”, totesi Kaarina.  ”Jatkuasti kävi erilaista herraa. Täällä oli ns kokeilukeskikoulu. Vastaavia oli vain Hankasalmella ja Kaarinassa.”

”Meillä oli paljon kokouksia.. Kun se oli kolmivuotinen kokeilu, joka siis lähti siitä, että mennään yläasteelle kuudennelta, niinkuin nyt. Ajatus oli, että viides ja kuudes vastaisivat vähän oppikoulun ensimmäistä  ja toista. Meillä oli käytössä mm se kuuluisia  Kallion laskuoppi, siis oppikoulun kirja.  Ja kun kaikkia oppikoulun kirjoja  ei saatu siihen hätään, käytettiin monisteita, mm biologiassa oli moniste, mutta  monisteet olivat silloin paljon heikompia kuin nyt.. ”Meillä jopa kerättääiin kasveja ja viidennellä ja kuudennella oli matematiikassa  oppikoulun asioita.

Kysyin (toimittaja) , eikö  tuo aika ollut aika raskasta? Kun viides ja kuudes kuitenkin olivat heitä, jotka eivät olleet ”päässeet” oppikouluun.  ”Oli. Nimenomaan. Oli siis enemmän heikoski menestyneitä”

Pisteyttäminen oli ikävä tehtävä

Kaikki, jotka kynnelle  kykenivät, menivät neljänneltä oppikouluun Jyväskylään, ja loput Korpilahdelle.. Viidenneltä oli uusi yritys.

Antti muistaa, kuinka  40 oppilaan luokasta  saattoi 15 häipyä. Menestyneempien varjoon jääneet pääsivät sitten  toisaalta  esiin.

Eräs  insinööri oli ollut  vihainen, kun ei pokansa ei ollut päässyt Antin luokalta oppikouluun.

”Voitto (Mäkelä) otti sitten viidennen. Sanottiin, että kyllä heti kun Mäkelä tuli, nousi meidän pojalla numerot..”

Pisteiden antaminen oppikoulun pääsykokeita varten oli kova paikka, sanoo Kaarina. ”Siinä helposti piti kauhean tarkkaan miettiä. Keskiarvosta ne tulivat, mutta  opettajalla  oli mahdollisuus  antaa  harkinnanvaraisia pari lisää.  Pisteet eivät olleet oikeudenmukaisia siten, että pienen luokan ykkösenä sai vähemmän kuin suuren.”

Säykki suuri  urheilukoulu

Antti Koskimäen aikana  Säynätsalon koulu nousi  urheilun menestyjäksi.  Koulu voitti  koko Suomen jalkapallotekniikkakilpailun.  Järjestäjänä oli  Viikkosanomat -lehti. ”Siihen kuului pompottelua jalalla ja päällä, ja paljon muuta”, kertoo Antti.  ”Meillä oli paljon näitä Suomen mestareita. Vaikkapa Viikin pekka  ja Kuparin Kale…”

Viikkosanomat (Sanoma Oy) kustansi palkinnot  ja mm matkat  Helsinkiin. ”Oltiin Pekan kanssa hyvässä hotellissa ja mm Åke  Lindmanin tapasimme.  Koulu ehti saada palkinnoksi  58 jalkapalloa”

”Sain aikaan sen, että pidettiin kuntien välisiä kilpailuja, sanoo Antti.  ”Mutta sitten jossain vaiheessa ne  loppuivat, kun säykkiläiset olivat niin ylivoimaisia.

 

Saarten välisiä

 

Lehtisaaren Heikki  Salama  piti urheilussa saarensa puolta. Tämä tapahtui aika konkreettisesti, luovalla otteella  ajanotossa ja mittauksissa.

”Kun hypättiin pituutta, Heikki oli siellä  toisessa päässä  ja joku muu lankulla.. Heikillä oli kädessä sitä mittanauhaa, varastossa, lehtisaarelaisia  varten. – Juoksussa  Heikki sai monta kertaa paremman  ajan kolmanneksi tulleelle kuin voittajalle.”

Saarten välinen kilpailuhenki oli oppilaiden piirissä  kova.  ”Muistan kun hiihdettiin Säynätsalossa, tuossa koulun mäessä lehtisaarelaiset kuusivat kuorossa ”Kaaju, kaaju”, kun säynätsalolaiset tulivat mäkeä alas  ”Se oli kovaa  kilpailua”, totesi Antti.

Miksi  Salamat  unohdettu?

Huomautan, että  verrattuna  siihen julkisuuteen, jossa  Lehtiöt edelleen (2005) paistattelevat saarella,  Salamat  olivat häipyneet  kaapin päältä. ”Se on totta”, sanoo Kaarina. ”Mutta tässä äskettäin kun Kaltialan Kalle poikkesi tässä, sanoi, että kyllähän heistäkin puhuttiin”

”Kyllä olisi juttua Salamoistakin”, sanoo Antti.

”Mutta työväenliike on täällä voimakas .. ja Aune oli sitten kansanedustajana”, toteaa  Kaarina.

Eli siinä se.

JN

Koskimaki2011.jpg

Säynätsalolaisia  jalkapallotekniikan Suomen mestareita 50-luvun lopulla. Säynätsalon koulu menestyi erinomaisesti Viikkosanomat-lehden järjestämässä jalkapallokilpailussa. Palkintoina koulu sai mm 58 jalkapalloa. Antti Koskimäki oli vuosikymmenet säynätsalolaisen palloilun innostava  edistäjä.

 

 

 

 

 

Tietoja Juhani Niinisto

SIIS KUKA? Juhani Niinistö oli Suomen ulkomaanradion (Yle Radio Finland) päällikkö 1980-2005, sanomalehti Vapaan Sanan päätoimittaja Torontossa 2006-2011. Ennen Kanadaan menoa vuoden ajan Säynätsalon Sanomien (Säykki-lehden) sivutoiminen päätoimittaja. Viime vuodet sopimusuutiskirjoittaja uutistoimisto Xinhualle Suomessa, ja pitänyt palstaa "Saaren arvot" Säykki-lehdessä. WHO? Juhani Niinisto was in charge of the multi-lingual Radio Finland (international service of YLE) 1980-2005, worked as the editor in chief in the Toronto (Ontario)based Vapaa Sana 2006-2011. Since 2014 a contract newswriter in Helsinki for news agency Xinhua. Input for the Jyvaskyla town paper Säynätsalon Sanomat since 2004, incl one year as the editor, before moving to Canada.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s