Airi Kuparin Salorinne

 

Muuratsalon pohjoisrannan työväentalo syntyi kansandemokraattisen liikkeen kodiksi Säynätsalossa.  Tänään siellä on hiljaista.

Syksyllä 2005  tapasin Airi Kuparin.  Airi ja Toivo Kupari olivat  60- ja 70-lukujen Säynätsalon kansandemokraattinen voimapariskunta. Vältin 28.5.05 julkaistussa jutussa sanaa  power couple, joka ei oikein sopinut paikkaan.

Kupari026 (2)

 

Salorinteen synty  liittyy  vasemmiston jakautumiseen sotien jälkeen.  Juurikka  jäi  sosialidemokraateille ja kansandemokraattien  oli etsittävä uusi  paikka.

”Ensin tehtiin pirtti, joka on vielä siellä  Salorinteen takana.  Siellä pidettiin aluksi kokoukset. Sitten valmistui lava, taisi olla  1946 tai 1947. Juurikan lavan tapainen.”

1960-luvulle tultaessa  Toivo Kupari oli edennyt SKDL:n Keski-Suomen piirisihteeriksi. Airi toimi  Säynätsalon kunnan luottamustehtävissä ja järjestöissä. ”Meillä oli niin paljon toimintaa, ettet arvaakaan”, sanoi Airi Kupari  tavatessamme  hänen  Valtterintien asunnossaan.

Salorinnettä rakennettiin talkoilla, päärakennuksen avajaiset olivat vihdoin  pääsisäisenä 1952 Pääty järvelle päin jäi keskeneräiseksi vuosiksi.  Alkuperäisten piirrustusten toteuttamista kannattivat mm Eino Toivola  ja  Kalle Kaski, mutta  esimerkiksi Emil Kirces  epäili taloudellisia  mahdollisuuksia. Järven puoli siistittiin sitten myöhemmin.  ”Silloinkin olin talkoissa. Kaupungista tuli muurareita”, muisteli Airi.

Salorinteen puolesta on otettu myös henkilökohtaisia riskejä: Pahimmillaan parikymmentä omakotitaloa  oli pantattuna  Salorinteen velkoihin. ”Meidänkin talomme kahdesti”, Airi  totesi.

Katselimme kuvia vappumarsseista. ”Tuossa ollaan Paloaseman luona. Siihen marssi Muuratsalosta pysähtyi hetkeksi, kun mukaan  tuli  säynätsalolaisia ja jatkettiin Kunnantalolle.  Siellä oli usein nimekkäitä kansallisen tason puhujia.  Kun Säynätsalon juhlat alkoivat jo yhdeksältä, saimme usein Jyväskylässä sitten päivemmällä esiintyneitä. Samoin oli sos.dem puolella”.

Kupari027

Salorinteen rakentaminen on tässä kuvassa  edennyt  harjannostajaisiin. Nuorison edustajat puuttuvat kuvasta, he olivat silloin juuri jollain kilpailumatkalla. Oikealla  alhaalla on kahvipannun kanssa  Ida Oikari.  Airi oli myös  tuossa  tilaisuudessa  tarjoilemassa, mutta  kuvanottohetkellä hakemassa lisää kahvia.

 

 

 

Airi Kupari kertailee Salorinteen erilaisia kulttuuriharrastuksia. Ryhmälaulua, kansantanhuja, joukkolausuntaa, kisällit ja kisällittäret. ”Nuorisoliitossa oli kansallisen kulttuurin buumi 40-luvun lopussa.  Salorinteen avajaisisssa  esitimme Arvo Turtiaisen runon  Rakentajat, oikein joukolla, se oli upeaa!!”

”Onko tuo nyt enää tärkeää, mutta meille se oli, silloin – se oli hieno runo”, sanoo Airi niin vakuuttavasti, että  voin kuvitella salin tunnelmia  tuolloin.

”Kisällihomma oli sitten viihteellistä. Vähän vinoilua päivän aiheista. Samanlaistahan oli Juurikassa myös”, Airi huomauttaa.  ”Onkohan niitä missään tallella…”

Sitten kun puolue jakaantui Säynätsalossa oltiin enemmistöläisiä. ”Me enemmistöläiset, ei me pidetty sitä Neuvostoliittoa minään ihmeenä…. Itse olin ihastunut  Gorbatshovin toimintaan. Hän avasi ovia”.

Airi Kupari oli kahteenkin otteeseen myyjänä jyväskyläläisessä tekstiililiikkeessä  Syvänorolla.  ”Sieltä sitten järjestyi Salorinteelle  edullisesti  myös  esirippukangasta. Alkuperäiset verhot oli lahjoittanut Lahtisen Anni ja haluttiin sitten samanväristä,  ja sitä oli vaikeaa saada  sellaista määrää…”

Airi Kupari puhuu vakuuttavasti  ja innostuksella.  Vuosikymmenten jälkeenkin keskustelusta heijastuu  salorinteeläisten tekemisen ilo.  ”Tänään (2005)  Salorinteen toimintaa jatkavat lähinnä  eläkeläiset.  40- ja 50-lukujen nuorisoliittolaiset. Myös vapun aattona järjestämme kyllä  jotain, jäsenillemme”, sanoo Airi.  ”Lauletaan työväenlauluja ja joku ehkä esittää  runon”.

 

Kupari028

Muuratsalosta  lähtenyt  vappukulkuea  teki joskus myös  kierroksen  Peekorven kautta. Tässä ollaan tulossa  ylös  nykyistä Parviaisentien mäkeä, Kuitulanj kohdalla.  Vastapuolen talot on purettu, mutta edempänä näkyvät Seppälä ja Puustelli.  Kuvassa vuodelta  1950 kantaa lippua ilmeisesti  Yrjö Jansson.

Tietoja Juhani Niinisto

SIIS KUKA? Juhani Niinistö oli Suomen ulkomaanradion (Yle Radio Finland) päällikkö 1980-2005, sanomalehti Vapaan Sanan päätoimittaja Torontossa 2006-2011. Ennen Kanadaan menoa vuoden ajan Säynätsalon Sanomien (Säykki-lehden) sivutoiminen päätoimittaja. Viime vuodet sopimusuutiskirjoittaja uutistoimisto Xinhualle Suomessa, ja pitänyt palstaa "Saaren arvot" Säykki-lehdessä. WHO? Juhani Niinisto was in charge of the multi-lingual Radio Finland (international service of YLE) 1980-2005, worked as the editor in chief in the Toronto (Ontario)based Vapaa Sana 2006-2011. Since 2014 a contract newswriter in Helsinki for news agency Xinhua. Input for the Jyvaskyla town paper Säynätsalon Sanomat since 2004, incl one year as the editor, before moving to Canada.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s