Kauppias Leo Ilanne aloitti silloisen Säästölän valmistuttua vuonna 1956. Kaupan nimi oli aluksi Il-Ty, nimistä Ilanne ja Tynkkynen, kauppias Ilanteen sisar.

Leo Ilanne osasi kaupanteon ja alkoi vetää asiakkaita etenkin tien toisella puolen monialaista kauppakokonaisuutta  hallinneelta Säynätsalon Osuuskaupalta. Ilanne oli parhaimmillaan lihatiskin takana, ainakin asiakkaan näkökulmasta. Ilanteen hankkimasta lihasta tehdyn pihvin tai fileen jälkeen SOK:lta ostettu oli ”kengänpohjaa”.  (Tämä oli toimittajan henkilökohtainen muistelu 2005 ja saattoi olla värittynyt).

Aiemmin saaren ehdoton lihakauppa oli ollut Itikka ja sen pitkäaikainen lihamestari Paavo Nikander.  Itikka sijaitsi nykyistä Kassataloa vastapäätä, mutta oli Ilanteen tullessa  jo lopettamassa.

Kilpailu saaren asiakkaista oli kovaa. Pienellä alueella Säynätsalon pääsaaren keskustassa toimi  60-luvulla kuusi ruokakauppaa. Elintarvikkeita möivat  Ilanne, Perälä ja Arikkojen Ruoka-Aitta Pellonpäässä (nykyisen Kassatalon paikalla), Kunnantaloa vastapäätä Mäki-Matti  ja Säynätsalon Osuuskauppa keskustan  lisäksi myös Selkälahden sivuliikkeessä, joka oli perustettu Arava-taloon 1953.

Tässä kilpailutilanteessa Ilanne pärjäsi henkilökohtaisella palvelulla ja tuotteiden laadulla.

Perhekuvassa liikkeen avaamisen aikoihin Leo ja Aili Ilanne sekä lapset Ritva (takana), Risto ja Riitta.

Leo Ilanteen jälkeen kauppaa jatkoi hänen poikansa Risto vuonna 1974. Riston kanssa liikettä hoitanut Lea Ilanne muisti vuoden 2005 haastattelussa lämmöllä asiakaskuntaansa. Välit olivat luottamukselliset. Tätä täsmentää Lean määritelmä liikkeen roolista myös ”pankin sivukonttorina”.

”Liikkeen loppuessa sain lähes kaikki velat takaisin. Saamatta. jäi vain vuosien takaisia velkoja, joita ei varmaan ollut aikomustakaan maksaa”, kertoi Lea.

Haastattelussa 2005 Säyki-lehti kysyi Lea Ilanteelta asiakaskunnan yhteiskunnallisesta jakautumisesta, kun poliittisessa Säynätsalossa oltiin.  Hän sanoi  joidenkin E-liikkeen vannoutuneiden kannattajien kyllä ehkä vähän vältelleen Ilanteelle menoa.  ”Erään lakon aikana tuli paljon heitäkin”. Lea Ilanne muisti asiakkaan, joka oli sanonut, ettei täällä voi käydä, kun  ”täällä käy niin paljon lääkäreitä ostamassa”.

Lea Ilanne kertoi, että hänellä ja Ristolla olisi ollut pitkälle koulutettuina vähittäiskaupan ammattilaisina tilausta  siirtyä muualle K-ryhmän piirissä, mutta Risto halusi huolehtia vanhemmistaan. ”Ja niin pysyimme Säynätsalossa”.

Risto Ilanteen kuoltua vuosituhannen vaihteessa perhe ei enää voinut jatkaa kaupanpitoa ja saari menetti K-kauppansa.  Lea Ilanne torjui 2005 käsityksen, että Kesko olisi aktiivisesti ollut vetäytymässä saarelta.  ”Jos kauppahuoneisto olisi ollut Keskon omaisuutta, toki sinne olisi jatkaja tullut, mutta liiketila oli Kapiteelin, ja vuokralla siis”

Ilanteen liiketila Säästölässä kasvoi vaiheittain ja siirtyi kohti pankin puoleista päätyä. Viimeksi kauppa oli nykyisin pizzeriana toimivassa tilassa.   Valmistuessaan talo oli Jyväskylän Säästöpankin vuokrakiinteistö. Pankin konttori sijaitsi lounaispäädyn avarassa tilassa.

Palvelevaa lihatiskiä ei liene Säynätsalossa nähty sitten Ilanteen lopettamisen. Nykyisin lähin taitaa olla Muuramen K-Supermarket.

Ilmoitus Säynätsalo-lehdessä 1968.