Aluevaltuusto ja lautakunta ajoivat Säykin asioita pitkään kuntaliitoksen jälkeen

Posted on by

Säynätsalossa  toimi  toistakymmentä  vuotta  itsenäisen kunnan lopettamisen (1992) jälkeen Jyväskylän hallintoon kuulunut kaupunginosalautakunta, aluksi  aluevaltuusto.   Lautakunnan kautta kanavoitui saarelaisten ääni kaupungin suuntaan  ihan perillemenevästi.  Lautakunnalla  oli myös valmisteleva virkamies, saarten aluesihteeri, kunnantalolla. Lautakunta myös pystyi velvoittamaan kaupungin virkamiehiä Säynätsaloon kuultaviksi ja ottamaan vastaan säynätsalolaisten palautteita.   Toisin kuin kunnalliset  lautakunnat yleensä, kokoukset olivat julkisia. Kaupunki lopetti aluelautakunnan toiminnan 2006.

Aluelautakunta003

Kaupunginosalautakunnan puheenjohtaja Pentti Tossavainen  ja aluesihteeri Raija Tolvanen kokouksessa 2005.  Tolvanen oli saarilla kaupungin keskeinen virkamiesedustaja seitsemän vuotta.  Hän  ideoi mm käsitteen ”saaristokaupunginosa”, josta tuli alueen määrite  Jyväskylässä.  ”Perus-säykkiläisiä”  kuvaus vähän huvitti, kun eihän täällä ollut ajateltu erityisesti saaristossa oltavan, muuten vain omissa oloissa. Tolvanen ei ollut säykkitaustainen ja osasi siten nähdä myös kaupungin edun, tasapuolisesti ja  virkamiehen otteella.

Edunvalvonnan ohella  lautakunta jakoi  rahaa.  Nykyhetkessä nähtynä varmaan tarpeeseen olisi  vaikkapa 3500e Paratiisisaarille  tai 5500e Säykki-lehdelle.  Lautakunta avusti myös kaupungin laitoksia. Lehtisaaren koulu  sai 2005 toukokuussa 4000e.

aluekautak2006 (1)

Juurikassa006

Säynätsalolaiset toimijat hoitivat suhde- ja edunvalvontatoimintaa kaupungin suuntaan myös yhdessä. Heinäkuun lopulla 2005 lounastivat Juurikan työväentalolla (SDP)  Säynätsalo-Seuran puheenjohtaja Mauri Toikkanen (vasemmalla) ja häntä vastapäätä  aluelautakunnan  ja samalla Säynätsalon Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Tossavainen, ja seuraavina kaupunginjohtaja Markku Andersson sekä Juurikkaan Työväenyhdistyksen vuokralaiseksi 70-luvulla sijoittuneen Jyväskylän Veneseuran kommodori Risto Pynnönen vaimoineen.  Kuvassa jäivät katveeseen STY:n johtokunnan jäsenet Orvo Mäkelä ja Ahti Ruoppila. Lounaalla  vauhditettiin mm sittemmin toteutunutta Juurikan tien päällystämistä.  Vielä 2000-luvun alussa autot töyssähtivät soratieelle Juurikkaan kääntyessään.  Säynätsalon Työväenyhdistys luopui Juurikkasaaren omistuksesta vasta 2021.

Sivuston juttuluetteloon.

1 thought on “Aluevaltuusto ja lautakunta ajoivat Säykin asioita pitkään kuntaliitoksen jälkeen”

  1. Hämeessä kaikki käy hitaasti. Sattui tämä artikkeli silmiini ja muistui mieleeni, jotta aikanaan kauppakirjan Juurikkasaaren hankinnasta allekirjoittivat Salorannan Toivo ja isäni, Martti Veck. Isäni moninaisten asiapapereiden joukosta löytyi yksi kappale tätä kauppakirjaa, kun perintöosani, isäni paperit siirtyivät minulle. Edelleenkin se lienee jossakin papereiden joukossa tallella, kun en löytövaiheessa tiennyt, minne se oikeastaan kuuluisi. Sitä se sota ja sen jälkeiset vuosikymmenet tekee, etteivät asiat pysy matemaattisesti järjestyksessä, kun ihmisten mukana paikkakunnalta toiselle siirtyvät. Juurikkasaarella itsellään on ollut suuri merkitys minulle lapsuusajallani. Lienen oppinut konttaamaankin salin lattialla. Mutta juuri ja juuri ihmisiän säilyi Juurikkasaarikin aktiivisen väen omana toimintapaikkana.

    Tykkää

    Reply ↓

Jätä kommentti