Laivalinja Säykistä Lahteen
oli hukkua markkinavoimiin
Säynätsalon laivasillalta pääsi Jyväskylään ja Lahteen, sekä välilaitureille, päivittäin 1990-luvun loppuun saakka. Sitten edestakaisia vuoroja oli kaksi tai kolme viikossa, kunnes vuonna 2016 matkat harvenivat muutamaan kesässä.
Kesän 2019 Hildenin varustamon painetuista aikatauluista reitti puuttui kokonaan, mutta myöhemmällä päätöksellä järjestettiin kaksi edestakaista vuoroa. Tilanne selvisi MATKA19 -messujen julkaisuista. ”Ei sitä linjaa siellä enää ole”, kertoi varustamon edustaja. ”Ei kannata”. Pari matkaa lopulta kuitenkin toteutui ja sen jälkeen vuoroja on ollut kolme tai neljä kesäisin.
Pitkän reitin todellisesta kannattavuudesta taitaa olla jo pitkä aika, mutta historiallista reittiä on voitu pitää yllä, kun varustamon paikallisristeilyliikenne on ollut tuottoisaa. Jyväskylän lähivesien risteilybisnekseen on viime vuosina kuitenkin tullut jos jonkinlaista yrittäjää. Vaikka tarjonnan kasvu on ehkä lisännyt paikallisristelytoiminnan yhteistä asiakasmäärää, suuriin ylijäämiin yltää tuskin kukaan.
Vuodesta 1856 ajetun Lahden (ennen Vääksyn kanavaa Anianpellon) linjan harventumisen jälkeen voi kysyä, mikä on ollut Jyväskylän kaupungin elinkeinopoliittinen asenne matkustajaliikenteeseen vesiteitse. Satamaan on toivotettu tervetulleeksi kaikenlaista purtiloa pitämään kesäravintolaa ja kuorimaan kermaa huippuaikoina risteilyistä. Samalla on heikennetty perinteisen varustamoelinkeinon puitteita. Historiaa on kaupungin osallistuminen kantosiipialusvarustamoon 60- ja 70-luvuilla, yhdessä Lahden kanssa.
Lähivesien risteilytarjontaa on Jyväskylässä niin paljon, että Äijälänsalmi on jo kohta pullonkaula. Säynätsalon korkeudelle saakka pääsee risteillen, mutta koko muu Päijänne jää linjaliikenteen kautta lähes tavoittamattomiin.
Hildenin varustamon reittilaiva Lahteen saapumassa Säynätsalon satamaan 2014.
Yli kymmenen tuntia kestävä Lahden ja Jyväskylän yhteys on suurelle osalle nykypäivän matkailijoista ehkä myös liian pitkä. Mutta on asiakkaita, jotka haluavat mennä kokemaan vaikkapa suurten selkien kiireettömyyttä. Voihan laivalla tietenkin myös tehdä vaikkapa kirjallisia töitä, tai vain ajatella.
Säykissä aikanaan sekä paikallis- että kaukoliikennettä
Kun laivat olivat vielä hyötyliikennettä täällä Säynätsalossa tehtiin selvä ero paikallisliikenteen ja ”kaukoliikenteen” välillä. 50-luvun alussa lopettanut Kaima ajoi Kampin salmen ja Kinkosalmen puolta, ja poikkesi Niemelässä ja Koulunrannan laiturissa. Kaima ajoi aamuisin Jyväskylään ja palasi iltapäivällä. Saaren itärannalle rakennettiin jo varhain ”Iso laivasilta” Lahden reitin laivojen poikkeamispaikaksi.
S/S Jyväskylä Säynätsalon Isolla Laivasillalla 20-luvun lopulla. 1923 valmistunut Jyväskylä ajoi Suomen vuoroparina kesään 1963. Tällaisessa ulkoasussa laiva oli 1950-luvulle saakka. Silloin alakannen avoin perä suljettiin lähes kokonaan ja sinne laajennettiin ravintola.
Laivalinja Säykistä Lahteen
oli hukkua markkinavoimiin
Säynätsalon laivasillalta pääsi Jyväskylään ja Lahteen, sekä välilaitureille, päivittäin 1990-luvun loppuun saakka. Sitten edestakaisia vuoroja oli kaksi tai kolme viikossa, kunnes vuonna 2016 matkat harvenivat muutamaan kesässä.
Kesän 2019 Hildenin varustamon painetuista aikatauluista reitti puuttui kokonaan, mutta myöhemmällä päätöksellä järjestettiin kaksi edestakaista vuoroa. Tilanne selvisi MATKA19 -messujen julkaisuista. ”Ei sitä linjaa siellä enää ole”, kertoi varustamon edustaja. ”Ei kannata”. Pari matkaa lopulta kuitenkin toteutui ja sen jälkeen vuoroja on ollut kolme tai neljä kesäisin.
Pitkän reitin todellisesta kannattavuudesta taitaa olla jo pitkä aika, mutta historiallista reittiä on voitu pitää yllä, kun varustamon paikallisristeilyliikenne on ollut tuottoisaa. Jyväskylän lähivesien risteilybisnekseen on viime vuosina kuitenkin tullut jos jonkinlaista yrittäjää. Vaikka tarjonnan kasvu on ehkä lisännyt paikallisristelytoiminnan yhteistä asiakasmäärää, suuriin ylijäämiin yltää tuskin kukaan.
Vuodesta 1856 ajetun Lahden (ennen Vääksyn kanavaa Anianpellon) linjan harventumisen jälkeen voi kysyä, mikä on ollut Jyväskylän kaupungin elinkeinopoliittinen asenne matkustajaliikenteeseen vesiteitse. Satamaan on toivotettu tervetulleeksi kaikenlaista purtiloa pitämään kesäravintolaa ja kuorimaan kermaa huippuaikoina risteilyistä. Samalla on heikennetty perinteisen varustamoelinkeinon puitteita. Historiaa on kaupungin osallistuminen kantosiipialusvarustamoon 60- ja 70-luvuilla, yhdessä Lahden kanssa.
Lähivesien risteilytarjontaa on Jyväskylässä niin paljon, että Äijälänsalmi on jo kohta pullonkaula. Säynätsalon korkeudelle saakka pääsee risteillen, mutta koko muu Päijänne jää linjaliikenteen kautta lähes tavoittamattomiin.
Hildenin varustamon reittilaiva Lahteen saapumassa Säynätsalon satamaan 2014.
Yli kymmenen tuntia kestävä Lahden ja Jyväskylän yhteys on suurelle osalle nykypäivän matkailijoista ehkä myös liian pitkä. Mutta on asiakkaita, jotka haluavat mennä kokemaan vaikkapa suurten selkien kiireettömyyttä. Voihan laivalla tietenkin myös tehdä vaikkapa kirjallisia töitä, tai vain ajatella.
Säykissä aikanaan sekä paikallis- että kaukoliikennettä
Kun laivat olivat vielä hyötyliikennettä täällä Säynätsalossa tehtiin selvä ero paikallisliikenteen ja ”kaukoliikenteen” välillä. 50-luvun alussa lopettanut Kaima ajoi Kampin salmen ja Kinkosalmen puolta, ja poikkesi Niemelässä ja Koulunrannan laiturissa. Kaima ajoi aamuisin Jyväskylään ja palasi iltapäivällä. Saaren itärannalle rakennettiin jo varhain ”Iso laivasilta” Lahden reitin laivojen poikkeamispaikaksi.
S/S Jyväskylä Säynätsalon Isolla Laivasillalla 20-luvun lopulla. 1923 valmistunut Jyväskylä ajoi Suomen vuoroparina kesään 1963. Tällaisessa ulkoasussa laiva oli 1950-luvulle saakka. Silloin alakannen avoin perä suljettiin lähes kokonaan ja sinne laajennettiin ravintola.
50-luvun alusta lähtien liikenne oli pääasiassa matkailun varassa ja laivat kulkivat päivisin. Lahdesta lähdettiin klo 11.00, kun juna Helsingistä oli saapunut. Jyväskylästä etelään lähtö oli 9.30. Jyväskylän suunnasta Säykissä poikettiin klo 10.25 ja Lahden suunasta noin klo 19.30.
Kun laiturin läheisyyteen olivat 40-luvulla nousseet Sillankorvan rivitalot ja Pee-korpeen parikymmentä taloa yhtiön toimihenkilöille, tultiin etenkin iltaisin ”laivalle” ihan yhteisöllisenä tapahtumanakin. Rannassa toimi 50-luvulla myös kioski, joka oli avoinna iltaisin laivantuloaikaan.
Hyötyliikenteen vuosikymmeninä kaukoliikenteen laivat kulkivat yöllä, Vesijärven satamasta Jyväskylään lähdettiin illalla, kun juna Helsingistä oli saapunut Vesijärven satamaan. Jyväskylään saavuttiin ennen puoltapäivää. Matka Jyväskylästä etelään alkoi usein iltapäivällä. Tuolloin laivat saapuivat Vesijärven satamaan aamulla siten, että Helsinkiin menijät saattoivat lähes välittömästi nousta satamaraiteelta junaan. Vesijärveltä oli myös iltapäivälähtöjä ja tuolloin Säykin laiturissa käytiin aamuyöstä.
Matkan kesto riippui siitä, kuinka paljon poikettiin usein pitkienkin lahtien perukoilla sijaitseviin kirkonkyliin. 50-luvulla pitkät poikkeamiset sitten jäivät aikatauluista.
Monta varustamoa on
ehtinyt ajaa Lahden linjaa
Osakeyhtiöpohjainen Päijänteen Laiva kaatui 40-luvun lopulla, kun rahtiliikenteen menetys maanteille oli liian raju tulorakenteen muutos. Suomi ja Jyväskylä jatkoivat sitten laivayhtiön isännöitsijänä toimineen Erkki Patokorven yksityisenä yrityksenä. Kesä 1963 oli viimeinen, jolloin molemmat höyrylaivat olivat liikenteessä. Keväällä 1964 laivat ulosmitattiin, mutta Suomi pääsi velkojien suostumuksella liikenteseen. Syksyllä autokauppiaat Helin ja Ahonen pelastivat Suomen ja Jyväskylän pakkohuutokaupassa joutumasta romutettaviksi. Jyväskylä myytiin Sysmään, muutettiin dieselkäyttöiseksi, mutta ei enää palannut liikenteeseen. Suomi pysyi höyrylaivana, mutta kivihiili vaihtui öljyksi. Väinölän telakalla perusteellisesti kunnostettu Suomi lähti uuden yhtiön nimissä Päijänteelle kesäkuussa 1965. Suomi oli sitten yksin liikenteessä Höyrylaivaosakeyhtiö Päijännematkailun lukuun toistakymmentä vuotta.
Suomen omistajaksi 70-luvun lopulla tullut laivuri Hannu Hilden osti Saksasta rannikkoliikennelaivan Suomen vuoropariksi. Nimeksi tuli Suometar. Tuolloin laivavuorot palautuivat vuoden 1963 laajuuteen.
Päivittäiset yhteydet säilyivät 2000-luvun alkuun, jolloin Suomi siirtyi risteilykäyttöön Jyväskylän lähivesille. Yhteys Lahteen Säynätsalon laiturista jatkui kaksi tai kolme kertaa viikossa. Mutta vuodesta 2016 matkoja on tehty vain neljä tai viisi edestakaista. koko kaudella.
Kesän 2019 julkaistusta aikataulusta Jyväskylän-Lahden reitti puuttui kokonaan, mutta pari edestakaista matkaa tehtiin. Molempiin suuntiin laiva oli varsin täynnä.
Lahti-Heinola -reitti on jatkunut entiseen tapaan. Se on ollut yleisömenestys. Matka kestää nelisen tuntia ja reitillä on kaksi kanavaakin.
Hildenin varustamo ajaa myös kanavareittiä Keiteleelle. Lauantaisin laiva on käynyt Äänekoskella saakka.
2022 Hildenin varustamo avasi liikenteen Heinolasta Koivolaan, Kimolan kanavan kautta. Reittiä on ajettu heinäkuisin.
Historiallisen S/S Suomen ja perinnevarustamo Hildenin muiden alusten risteilyliikenteen ja kauden reittimatkat Lahteen sekä Keiteleen, Kimolan kanavan ja Lahti-Heinolan reiteillä voi tarkistaa varustamon sivuilta.
S/S Suomi Säynätsalon vanhassa laiturissa. 1950-luvun lopulla. Kuvaa myytiin saarella postikorttina.
Sivuston muita juttuja Säynätsalon laivarannasta ja laivaliikenteestä
Säykki-lehti nosti Ison Laivasillan tilan esille 2005
Laivarannasta visioitiin suuria meriyhteyttäkin ounasteltaessa vielä 90-luvun alkuvuosina
Uskomaton kantosiipialus oli osalle saarelaisista ”pinta-Iivana”
Laivalinja Säykistä Lahteen
oli hukkua markkinavoimiin
Säynätsalon laivasillalta pääsi Jyväskylään ja Lahteen, sekä välilaitureille, päivittäin 1990-luvun loppuun saakka. Sitten edestakaisia vuoroja oli kaksi tai kolme viikossa, kunnes vuonna 2016 matkat harvenivat muutamaan kesässä.
Kesän 2019 Hildenin varustamon painetuista aikatauluista reitti puuttui kokonaan, mutta myöhemmällä päätöksellä järjestettiin kaksi edestakaista vuoroa. Tilanne selvisi MATKA19 -messujen julkaisuista. ”Ei sitä linjaa siellä enää ole”, kertoi varustamon edustaja. ”Ei kannata”. Pari matkaa lopulta kuitenkin toteutui ja sen jälkeen vuoroja on ollut kolme tai neljä kesäisin.
Pitkän reitin todellisesta kannattavuudesta taitaa olla jo pitkä aika, mutta historiallista reittiä on voitu pitää yllä, kun varustamon paikallisristeilyliikenne on ollut tuottoisaa. Jyväskylän lähivesien risteilybisnekseen on viime vuosina kuitenkin tullut jos jonkinlaista yrittäjää. Vaikka tarjonnan kasvu on ehkä lisännyt paikallisristelytoiminnan yhteistä asiakasmäärää, suuriin ylijäämiin yltää tuskin kukaan.
Vuodesta 1856 ajetun Lahden (ennen Vääksyn kanavaa Anianpellon) linjan harventumisen jälkeen voi kysyä, mikä on ollut Jyväskylän kaupungin elinkeinopoliittinen asenne matkustajaliikenteeseen vesiteitse. Satamaan on toivotettu tervetulleeksi kaikenlaista purtiloa pitämään kesäravintolaa ja kuorimaan kermaa huippuaikoina risteilyistä. Samalla on heikennetty perinteisen varustamoelinkeinon puitteita. Historiaa on kaupungin osallistuminen kantosiipialusvarustamoon 60- ja 70-luvuilla, yhdessä Lahden kanssa.
Lähivesien risteilytarjontaa on Jyväskylässä niin paljon, että Äijälänsalmi on jo kohta pullonkaula. Säynätsalon korkeudelle saakka pääsee risteillen, mutta koko muu Päijänne jää linjaliikenteen kautta lähes tavoittamattomiin.
Hildenin varustamon reittilaiva Lahteen saapumassa Säynätsalon satamaan 2014.
Yli kymmenen tuntia kestävä Lahden ja Jyväskylän yhteys on suurelle osalle nykypäivän matkailijoista ehkä myös liian pitkä. Mutta on asiakkaita, jotka haluavat mennä kokemaan vaikkapa suurten selkien kiireettömyyttä. Voihan laivalla tietenkin myös tehdä vaikkapa kirjallisia töitä, tai vain ajatella.
Säykissä aikanaan sekä paikallis- että kaukoliikennettä
Kun laivat olivat vielä hyötyliikennettä täällä Säynätsalossa tehtiin selvä ero paikallisliikenteen ja ”kaukoliikenteen” välillä. 50-luvun alussa lopettanut Kaima ajoi Kampin salmen ja Kinkosalmen puolta, ja poikkesi Niemelässä ja Koulunrannan laiturissa. Kaima ajoi aamuisin Jyväskylään ja palasi iltapäivällä. Saaren itärannalle rakennettiin jo varhain ”Iso laivasilta” Lahden reitin laivojen poikkeamispaikaksi.
S/S Jyväskylä Säynätsalon Isolla Laivasillalla 20-luvun lopulla. 1923 valmistunut Jyväskylä ajoi Suomen vuoroparina kesään 1963. Tällaisessa ulkoasussa laiva oli 1950-luvulle saakka. Silloin alakannen avoin perä suljettiin lähes kokonaan ja sinne laajennettiin ravintola.
Hyötyliikenteen vuosikymmeninä kaukoliikenteen laivat kulkivat yöllä: Vesijärven satamasta Jyväskylään lähdettiin illalla, kun juna Helsingistä oli saapunut Vesijärven satamaan. Jyväskylään saavuttiin ennen puoltapäivää. Matka Jyväskylästä etelään alkoi usein iltapäivällä. Tuolloin laivat saapuivat Vesijärven satamaan aamulla siten, että Helsinkiin menijät saattoivat lähes välittömästi nousta satamaraiteelta junaan. Vesijärveltä oli myös iltapäivälähtöjä ja tuolloin Säykin laiturissa käytiin aamuyöstä, Vesijärven iltalähtöjen laivat poikkesivat saarella aamupäivällä.
50-luvun alusta lähtien liikenne oli pääasiassa matkailun varassa ja laivat kulkivat päivisin. Lahdesta lähdettiin klo 11.00, kun aamun juna Helsingistä oli saapunut. Jyväskylästä etelään lähtö oli 9.30. Jyväskylän suunnasta Säykissä poikettiin klo 10.25 ja Lahden suunasta noin klo 19.30.
Matkan kesto riippui siitä, kuinka paljon ajettiin usein pitkienkin lahtien perukoilla sijaitseviin kirkonkyliin. 50-luvulla pitkät poikkeamiset sitten jäivät aikatauluista. Parina kesänä 1980-luvun lopulla Hildenin varustamo vielä kokeili reittiä Kellosalmen kautta, Virmailan saaren Kuhmoisten puolelta.
Kun Säynätsalon laiturin läheisyyteen olivat 40-luvulla nousseet Sillankorvan rivitalot ja Pee-korpeen parikymmentä taloa yhtiön toimihenkilöille, tultiin etenkin iltaisin ”laivalle” ihan yhteisöllisenä tapahtumanakin. Rannassa toimi 50-luvulla myös kioski, joka oli avoinna iltaisin laivantuloaikaan.
Monta varustamoa on
ehtinyt ajaa Lahden linjaa
Osakeyhtiöpohjainen Päijänteen Laiva kaatui 40-luvun lopulla, kun rahtiliikenteen menetys maanteille oli liian raju tulorakenteen muutos. Suomi ja Jyväskylä jatkoivat sitten laivayhtiön isännöitsijänä toimineen Erkki Patokorven yksityisenä yrityksenä. Kesä 1963 oli viimeinen, jolloin molemmat höyrylaivat olivat liikenteessä. Keväällä 1964 laivat ulosmitattiin, mutta Suomi pääsi velkojien suostumuksella liikenteseen. Syksyllä autokauppiaat Helin ja Ahonen pelastivat Suomen ja Jyväskylän pakkohuutokaupassa joutumasta romutettaviksi. Jyväskylä myytiin Sysmään, muutettiin dieselkäyttöiseksi, mutta ei enää palannut liikenteeseen. Suomi pysyi höyrylaivana, mutta kivihiili vaihtui öljyksi. Väinölän telakalla perusteellisesti kunnostettu Suomi lähti uuden yhtiön nimissä Päijänteelle kesäkuussa 1965. Suomi oli sitten yksin liikenteessä Höyrylaivaosakeyhtiö Päijännematkailun lukuun toistakymmentä vuotta.
Laivuri Hannu Hilden tuli Suomen omistajaksi 1970-luvun lopulla. Hän osti Saksasta rannikkoliikennelaivan Suomen vuoropariksi. Nimeksi tuli Suometar. Tuolloin laivavuorot Lahden linjalla palautuivat vuoden 1963 laajuuteen.
Päivittäiset yhteydet säilyivät 2000-luvun alkuun, jolloin Suomi siirtyi risteilykäyttöön Jyväskylän lähivesille. Yhteys Lahteen Säynätsalon laiturista jatkui kaksi tai kolme kertaa viikossa. Mutta vuodesta 2016 matkoja on tehty vain neljä tai viisi edestakaista. koko kaudella.
Kesän 2019 julkaistusta aikataulusta Jyväskylän-Lahden reitti puuttui kokonaan, mutta pari edestakaista matkaa tehtiin. Molempiin suuntiin laiva oli varsin täynnä.
Lahti-Heinola -reitti on jatkunut entiseen tapaan. Se on ollut yleisömenestys. Matka kestää nelisen tuntia ja reitillä on kaksi kanavaakin.
Hildenin varustamo ajaa myös kanavareittiä Keiteleelle. Lauantaisin laiva on käynyt Äänekoskella saakka.
2022 Hildenin varustamo avasi liikenteen Heinolasta Koivolaan, Kimolan kanavan kautta. Reittiä on ajettu heinäkuisin.
Historiallisen S/S Suomen ja perinnevarustamo Hildenin muiden alusten risteilyliikenteen ja kauden reittimatkat Lahteen sekä Keiteleen, Kimolan kanavan ja Lahti-Heinolan reiteillä voi tarkistaa varustamon sivuilta.
S/S Suomi Säynätsalon vanhassa laiturissa. 1950-luvun lopulla. Kuvaa myytiin saarella postikorttina.
Sivuston muita juttuja Säynätsalon laivarannasta ja laivaliikenteestä
Säykki-lehti nosti Ison Laivasillan tilan esille 2005
Laivarannasta visioitiin suuria meriyhteyttäkin ounasteltaessa vielä 90-luvun alkuvuosina
Uskomaton kantosiipialus oli osalle saarelaisista ”pinta-Iivana”
50-luvun alusta lähtien liikenne oli pääasiassa matkailun varassa ja laivat kulkivat päivisin. Lahdesta lähdettiin klo 11.00, kun juna Helsingistä oli saapunut. Jyväskylästä etelään lähtö oli 9.30. Jyväskylän suunnasta Säykissä poikettiin klo 10.25 ja Lahden suunasta noin klo 19.30.
Kun laiturin läheisyyteen olivat 40-luvulla nousseet Sillankorvan rivitalot ja Pee-korpeen parikymmentä taloa yhtiön toimihenkilöille, tultiin etenkin iltaisin ”laivalle” ihan yhteisöllisenä tapahtumanakin. Rannassa toimi 50-luvulla myös kioski, joka oli avoinna iltaisin laivantuloaikaan.
Hyötyliikenteen vuosikymmeninä kaukoliikenteen laivat kulkivat yöllä, Vesijärven satamasta Jyväskylään lähdettiin illalla, kun juna Helsingistä oli saapunut Vesijärven satamaan. Jyväskylään saavuttiin ennen puoltapäivää. Matka Jyväskylästä etelään alkoi usein iltapäivällä. Tuolloin laivat saapuivat Vesijärven satamaan aamulla siten, että Helsinkiin menijät saattoivat lähes välittömästi nousta satamaraiteelta junaan. Vesijärveltä oli myös iltapäivälähtöjä ja tuolloin Säykin laiturissa käytiin aamuyöstä.
Matkan kesto riippui siitä, kuinka paljon poikettiin usein pitkienkin lahtien perukoilla sijaitseviin kirkonkyliin. 50-luvulla pitkät poikkeamiset sitten jäivät aikatauluista
Monta varustamoa on
ehtinyt ajaa Lahden linjaa
Osakeyhtiöpohjainen Päijänteen Laiva kaatui 40-luvun lopulla, kun rahtiliikenteen menetys maanteille oli liian raju tulorakenteen muutos. Suomi ja Jyväskylä jatkoivat sitten laivayhtiön isännöitsijänä toimineen Erkki Patokorven yksityisenä yrityksenä. Kesä 1963 oli viimeinen, jolloin molemmat höyrylaivat olivat liikenteessä. Keväällä 1964 laivat ulosmitattiin, mutta Suomi pääsi velkojien suostumuksella liikenteseen. Syksyllä autokauppiaat Helin ja Ahonen pelastivat Suomen ja Jyväskylän pakkohuutokaupassa joutumasta romutettaviksi. Jyväskylä myytiin Sysmään, muutettiin dieselkäyttöiseksi, mutta ei enää palannut liikenteeseen. Suomi pysyi höyrylaivana, mutta kivihiili vaihtui öljyksi. Väinölän telakalla perusteellisesti kunnostettu Suomi lähti uuden yhtiön nimissä Päijänteelle kesäkuussa 1965. Suomi oli sitten yksin liikenteessä Höyrylaivaosakeyhtiö Päijännematkailun lukuun toistakymmentä vuotta.
Suomen omistajaksi 70-luvun lopulla tullut laivuri Hannu Hilden osti Saksasta rannikkoliikennelaivan Suomen vuoropariksi. Nimeksi tuli Suometar. Tuolloin laivavuorot palautuivat vuoden 1963 laajuuteen.
Päivittäiset yhteydet säilyivät 2000-luvun alkuun, jolloin Suomi siirtyi risteilykäyttöön Jyväskylän lähivesille. Yhteys Lahteen Säynätsalon laiturista jatkui kaksi tai kolme kertaa viikossa. Mutta vuodesta 2016 matkoja on tehty vain neljä tai viisi edestakaista. koko kaudella.
Kesän 2019 julkaistusta aikataulusta Jyväskylän-Lahden reitti puuttui kokonaan, mutta pari edestakaista matkaa tehtiin. Molempiin suuntiin laiva oli varsin täynnä.
Lahti-Heinola -reitti on jatkunut entiseen tapaan. Se on ollut yleisömenestys. Matka kestää nelisen tuntia ja reitillä on kaksi kanavaakin.
Hildenin varustamo ajaa myös kanavareittiä Keiteleelle. Lauantaisin laiva on käynyt Äänekoskella saakka.
2022 Hildenin varustamo avasi liikenteen Heinolasta Koivolaan, Kimolan kanavan kautta. Reittiä on ajettu heinäkuisin.
Historiallisen S/S Suomen ja perinnevarustamo Hildenin muiden alusten risteilyliikenteen ja kauden reittimatkat Lahteen sekä Keiteleen, Kimolan kanavan ja Lahti-Heinolan reiteillä voi tarkistaa varustamon sivuilta.
S/S Suomi Säynätsalon vanhassa laiturissa. 1950-luvun lopulla. Kuvaa myytiin saarella postikorttina.
Sivuston muita juttuja Säynätsalon laivarannasta ja laivaliikenteestä
Säykki-lehti nosti Ison Laivasillan tilan esille 2005
Laivarannasta visioitiin suuria meriyhteyttäkin ounasteltaessa vielä 90-luvun alkuvuosina
Uskomaton kantosiipialus oli osalle saarelaisista ”pinta-Iivana”
Jyväskylän "Deep South" 