Joustavimmat tieyhteydet Säynätsalosta Jyväskylän keskustaan vievät nykyisin Muuramen kautta. Kuitenkin Säynätsalon joukkoliikenne kulkee perinteistä reittiä Kinkomaan ja Keljonkankaan suuntaan. Muuramen saatua nopean 14M-bussiyhteyden 9-tietä ja suoran yhteyden Novaan palvelutasoero Säynätsalon ja Muuramen välillä korostui. Muuramesta kaupunkiin pääsee yleensä vartissa, Säynätsalosta saa istua puolikin tuntia, joskus enemmän. Säykin ”nopeat” M-vuorotkin toimivat joka pysäkin autoina Keljonkankaan ja Säynätsalon välillä.
Säynätsalolle yhteys Kinkomaan kautta pitkään ainoa. Suora tie Muurameen valmistui vasta 1980-luvulla.
Säynätsalon linjaa yli 30 vuotta ajanut autonkuljettaja Erkki Söderblom ja rahastaja Elma Tuominen Säynätsalon Matkahuollon edessä 50-luvun alussa. Matkahuolto sijaitsi Pellonpään liiketalossa, nykyisen Kassatalon paikalla. Kuvalähde: Erkki Söderblomin arkisto.
Kun Muuramen yhteyksiä parannettiin, seudun joukkoliikenteen suunnittelutoimistosta todettiin muutoksen tapahtuneen Muuramen kunnan aloitteesta. Samalla etäisyydellä kaupungista sijaitsevan Säynätsalon palvelutasoon ei Jyväskylän kaupunki ollut esittänyt mitään. Ehkä Säynätsalosta ei ollut kaupungin suuntaa toiveita esitetty.
Työmatkaliikenteen nopeuden ja mukavuuden kannalta Säynätsalon tulisi saada bussiyhteyksiä Muuramen kautta, pääasiassa suoria, mutta myös varmistettuja (auto odottaa) vaihtoyhteyksiä.
Kinkomaa tarvitsee yhteyksiä Muuramen keskustaan. Vuoden 2021 suunnitelmissa linja 21 olisi muuttunut Muuramen sisäiseksi linjaksi Sarvivuoresta Muuramen keskustaan. Kinkomaan yhteydet kaupunkiin olisivat kärsineet yhtä pahan kolauksen kuin Säynätsalon.
Jos 16 alkaisi M-linjana mennä Muuramen ja 9-tien kautta, 21 ehkä jäisi nykyiselleen. Kinkomaan yhteyksiä kaupunkiin voidaan parantaa esimerkiksi ulottamalla nyt Sarvivuoreen päättyvä linja 7 Vitapoliksen kääntöpaikalle.
Työmatkaliikenteen suunta oli ennen Säynätsaloon
Säynätsalosta alettiin käydä laajasti töissä muualla vasta 1980-luvulla, Mutta Kinkomaalta ja kauempaakin kulki vuosikymmeniä työmatkaliikenne Säynätsalon tehtaille. Lisäksi Keski-Suomen Parantolan työntekijöitä asui Säynätsalossa ja kävi töissä Kinkomaalla.
Bussiliikenteen tarve kaupunkiin saakka räjähti vasta 50-luvulla, kun suuret ikäluokat alkoivat käydä oppikouluja Jyväskylässä, aamuisin kolmenkin bussin täydeltä. Muuramesta Säykissä töissä kävijöille oli omia suoria vuoroja, Keljonkankaan kautta.
Historiallisesti Kinkomaa oli Säynätsalon lähiö, jonka asiointipaikkana oli ensijaisesti Säynätsalo eikä Muuramen keskusta, kaukana metsien takana. Kinkomaalta käytiin Säynätsalon tehtailla töissä jo 1900-luvun alkuvuosista lähtien.
Kinkomaalle jäi myös asumaan Parviaisten teollisuusperheen Säykistä karkottamia ammattiyhdistysihmisiä. Heistä Harry Hokkanen perusti lossirantaan kaupankin, ja sitten aikojen parannuttua pääsi takaisin saarelle ja teki tänne mm suuren elokuvateatterin.
1950-luvulla Olympiakylästä tuli omakotitalon paikan vaihtoehto etenkin niille toimihenkilöille, joille ainakaan punainen Muuratsalo ei sopinut, eikä oikein Lehtisaarikaan. Esimerkkiä näytti toimitusjohtajan ja sitten paikallisjohtajien sihteeri Ollie Nordberg, joka rakennutti alppimajatyyppisen talon Olympiakylään, ja kävi töissä saarella.
Suora tieyhteys Säynätsalosta Muurameen valmistui 1982. Sen suurin merkitys oli aluksi Lehtisaareen tuleville muuramelaisille oppilaille ja tietenkin Muuramesta tehtaalle tuleville.
