Säynätsalosta on perinteisesti kuljettu kaupunkiin Kinkomaan ja Keljonkankaan kautta. Reitillä on historiansa. Tie Kinkomaan kautta, ensin lossirannasta ja sitten maantiesillan liittymäkohdasta oli pitkään ainoa. Suora tie Muurameen valmistui vasta 1980-luvulla.
Säynätsalon linjaa yli 30 vuotta ajanut autonkuljettaja Erkki Söderblom ja rahastaja Elma Tuominen Säynätsalon Matkahuollon edessä 50-luvun alussa. Matkahuolto sijaitsi Pellonpään liiketalossa, nykyisen Kassatalon paikalla. Kuvalähde: Erkki Söderblomin arkisto.
Säynätsaloa palvelevat bussit kulkevat edelleen pääasiassa Kinkomaan ja Keljonkankaan kautta. Muuramen kautta kaupungista tänne ja täältä kaupunkiin pääsee vain vaihdolla. Suora yhteys Muuramen ja Säykin välillä kulkee kerran tunnissa.
Muuramen saatua muutama vuosi sitten kokopäiväiset 14M-yhteydet 9-tien kautta ja myös vaihdottoman suoran yhteyden Novaan, joukkoliikenteen palvelutasoon Säynätsalon alueelta ja Muuramesta kaupunkiin tuli huomattava ero. Muuramesta kaupunkiin pääsee yleensä vartissa, Säynätsalosta saa istua puolikin tuntia, joskus enemmän. Säykin ”nopeat” M-vuorotkin toimivat joka pysäkin autoina Keljonkankaan ja Säynätsalon välillä.
Kun Muuramen yhteyksiä parannettiin, seudun joukkoliikenteen suunnittelutoimistosta todettiin kaiken tapahtuneen Muuramen kunnan aloitteesta. Samalla etäisyydellä kaupungista sijaitsevan Säynätsalon palvelutasoon ei Jyväskylän kaupunki ollut esittänyt mitään. Ehkä Säynätsalosta ei ollut kaupungin suuntaankaan toiveita esitetty.
Työmatkaliikenteen nopeuden ja mukavuuden kannalta Säynätsalon tulisi saada yhteyksiä Muuramen kautta, pääasiassa suoria, mutta myös varmistettuja (auto odottaa) vaihtoyhteyksiä.
Kinkomaa tarvitsee yhteyksiä Muuramen keskustaan, joko ”uutta tietä” tai Keljonkaankaan kautta. Kinkomaan yhteyksiä kaupunkiin voidaan parantaa esimerkiksi ulottamalla nyt Sarvivuoreen päättyvä linja 7 Vitapoliksen kääntöpaikalle.
Työmatkaliikenteen suunta oli Säykkiin
Vaikka Säynätsalosta alettiin käydä laajasti töissä muualla vasta 1980-luvulla, Kinkomaalta ja kauempaakin kulki vuosikymmeniä työmatkaliikenne Säynätsaloon. Toisaalta Keski-Suomen Parantolan väkeä asui Säynätsalossa ja kävi töissä Kinkomaalla. Bussiliikenteen tarve kaupunkiin saakka räjähti vasta 50-luvulla, kun suuret ikäluokat alkoivat käydä oppikouluja Jyväskylässä, aamuisin kolmenkin bussin täydeltä.
Kinkomaa oli Säynätsalon lähiö, jonka asiointipaikkana oli ensijaisesti Säynätsalo eikä Muuramen keskusta, kaukana metsien takana. Kinkomaalle jäi myös asumaan Parviaisten Säykistä karkottamia ammattiyhdistysihmisiä. Heistä Harry Hokkanen perusti lossirantaan kaupankin, ja sitten aikojen parannuttua pääsi takaisin saarelle ja teki tänne mm suuren elokuvateatterin.1950-luvulla Olympiakylästä tuli omakotitalon paikan vaihtoehto etenkin niille toimihenkilöille, joille ainakaan punainen Muuratsalo ei sopinut, eikä oikein Lehtisaarikaan. Esimerkkiä näytti toimitusjohtajan ja sitten paikallisjohtajien sihteeri Ollie Nordberg, joka rakennutti alppimajatyyppisen talon Olympiakylään, ja kävi töissä saarella.
Suora tieyhteys Muurameen valmistui 1980-luvulla. Sen suurin merkitys oli aluksi Lehtisaareen tuleville muuramelaisille oppilaille ja tietenkin Muuramesta tehtaalle tuleville. Aikanaan oli ollut erityinen suora linja-auto, ”työläisvuoro”, kahdesti tai kolmasti päivässä Keljonkankaan kautta.
