Voitto Mäkelä  opetti Säynätsalon koululla 1957-1966. Haastattelussa 2005 hän sanoi herravihan olleen suurin yllätys saarille tullessa, vaikka Säynätsalon yhteiskunnallinen ilmapiiri olikin tiedossa. 

Tapasin Säynätsalon Sanomien toimittajana Voitto Mäkelän Palokassa 2005. Säynätsalosta lähdettyään hän teki pitkän päivätyön Keski-Palokan koulussa. Juttu oli lehdessä 15.9.2005.

1957 Säynätsalon koululle tuli kaksi uutta opettajaa, kesäkuussa Marita Mäkelä ja heinäkuussa Voitto Mäkelä– He eivät olleet aviopari, mutta opettajapariskuntiin tottuneessa yhteisössä väärinymmärryksiä sattui. ”Kun menin kuittaamaan palkkaa Kunnantaolta, kunnansihteeri Reino Malinen kysyi, otatteko vaimon palkan myös. Kysyin, että maksetaanko täällä vaimollekin”.

Voitto Mäkelä oli ennen Säynätsaloa opettanut Kuhmon Tervasalmessa.  Saarijärveltä lähtöisenä hän halusi kuitenkin takaisin Keski-Suomeen.

Mikä yllätti Säynätsalossa?   ”Herraviha. Tiesin yhteiskunnallisista oloista, mutta en arvannut, että niin tiukasti ollaan vastakkain.  Vasemmisto-oikeisto -linjan ohella oli sitten vasemmiston sisäinen jako”

Voitto Mäkelä esitti  haastattelussa ajatuksen siitä, että saari olisi hyötynyt siitä, jos porvaripuoli olisi lähtenyt enemmän väittelyyn.

Mäkelälle on jäänyt harmillinen muisto kunnan suhtautumisesta opettajien asumiseen.  Heikki Salama oli esittänyt, että opettajien asuinrakennusten porrastilat olisivat yhteistä aluetta ja kuuluisivat kunnan siivoukseen.  Ei mennyt läpi ja kunnansihteeri laittoi Säynätsalo-lehden kokousselostukseen, että ”opettajien asuntoloiden eteisten siivousta ei hyväksytty”.  Päätoimittaja Uuno Lakkinen oli sitten pahoitellut opettajille. 

Mäkelät saivat asunnokseen Erkki ja Olga Lehtiöltä vapautuneen asunnon. opettajasiiven toisesta kerroksesta, järven puolelta.  ”Pidimme Lehtiöihin yhteyttä ja kävimme heidän luonaan usein”.

Kysymykseen Lehtiöiden elämästä Voitto Mäkelä sanoi huomanneensa, että Olga määräsi kotona. 

Voitto Mäkelä huomautti, että Säynätsalossa kouluolot olivat jo varhain hyvällä mallilla, paremmin kuin monessa muussa kunnassa. Tämän Mäkelä katsoi olevan Lehtiön ansiota: Hän pystyi yhteistyöhön Parviaisten kanssa.

Voitto Mäkelä joutui lähtemään Säynätsalosta oppilasmäärän vähennyttyä. Uudeksi paikaksi tuli Palokka, tosin Kangasalakin oli tarjolla.  Säynätsalosta lähtö oli sikäli ikävää, että olin kotiutunut koulunrantaan. Mutta Palokassa oli suurempi asunto.  ”Säynätsalossa kaikki opettajien asunnot olivat kaksioita.  Meillä oli jo silloin kolme lasta ja vanhin nukkui  keittiössä”.

Voitto Mäkelä muisteli oppilaiden olleen ”hyvää porukkaa” ja mainitsee Hannu Niittykankaan ja Mikko Lyytikäisen.  Musiikkiharrastuksen saralla Mäkelä muisteli Jukka-Pekka Auvisen ilmiömäisenä laulajana. Mäkelän esittelemässä kuva-albumissa soitti toisella kymmenellä oleva Teppo Koski. 

Mäkelä muisteli koulun opettajien hyvää henkeä. Naapurina oli aluksi Aini Kivistöja sitten Marita Rinne (Mäkelä). 

Koulu maksoi oppilaan paidan..

Aikanaan harmilliset asiat olivat vuosien jälkeen hauskojakin.  Tenho ja Teuvo Göös olivat pihalla joutuneen pahaan tappelunnujakkaan. Valvojana ollut Mäkelä tarttui toimeen ja erotti pojat. Mutta toisen pojan paidan kaulus jäi opettajan käteen.

”Vein kauluksen kotiin ja Mirjami kävi ostamassa uuden paidan.  Ja iltapäivällä toinen Göösin veljeksistä  lähtikin sitten kotiin uudessa paidassa”, Mäkelä kertoi 2005..

Tästä sivuston aiheluetteloon