Säynätsalon kirkko täyttää sata vuotta tammikuussa 2027. Vuoden lopulla tulee sata vuotta ensimmäisen paikallisen lehden perustamisesta.

Paikallislehden alho lienee ohi?

Tilauspohjainen kaupunginosalehti ”Säynätsalon Sanomat” palasi 2025 paikalliseen omistukseen. Vuodet ilmaisjakelulehtiin keskittyneen jyväskyläläisen kustantajan tallissa olivat lopulta vaarantaneet koko paikallislehtiperinteen täällä. Uusi omistaja toimittaa lehteä itse.

Tilauspohjainen Säynätsalon Sanomat sopi huonosti iehteä vuoteen 2024 kustantaneen lmaisjakelutalon tuotantovalikoimaan. Säykki kärsi etenkin talon muiden lehtien ilmoitusmyynnin jälkimarkkinointiroolista, kun Säykin sivut täyttyivät suurista ilmoituksista.. Ne veivät tilaa journalismilta, jota kustantajalla ei muutoinkaan ollut paljon mahdollisuutta rerurssoida. Ilmaisjakelutalon normaalikäytäntöön kuulunut tekstin ja mainoksen rajan häilyvyys heikenti lehden uskottavuutta tilaustuotteena.

Säynätsalolla on kunnioitettava paikallislehtihistoria. Tehtaan virkailijakerhon kustantama ”Säynätsalo” 1927-1991 oli vahva paikallismedia ja silloisen Paikallislehtien liiton kautta myös Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) laatunormien piirissä.

Sitä seurannut ”Säynätsalon Sanomat” jatkoi viikoittaisena vuoteen 2008. Lehti oli aluksi säynätsalolaisessa yksityisomistuksessa, mutta myytiin 1996 jyväskyläläiselle kustantajalle. Säynätsalon paikallislehtiperinne jatkui uuden omistajan aikana varsin entisellään toistakymmentä vuotta.

Kuitenkin 2008 lehti supistui ilmestymään joka toinen viikko. Omistajan aloitettua ilmaisjakelulehtien kustantamisen Säynätsalon Sanomat alkoi kärsiä vähäisestä panostuksesta toimitusresursseihin ja ilmoitusmyynnin vaikutuksesta toimitukselliseen sisältöön. Koska kustantaja ei ollut JSN:n jäsen ilmoitusmyyntiin liittyvälle kytkysisällölle ei ollut rajoitteita.  

2025 lehti siirtyi paikalliseen omistukseen, ensi kerran sitten vuoden 1996. Omistaja toimittaa lehteä itse.

Säynätsalon lehtikehitys on kansallisen tason esimerkki paikallisen tilauslehden sinnittelystä kustannustalossa, jonka toiminnot keskittyvät ilmaisjakelulehtien tarpeisiin. Lähialueet Korpilahti ja Toivakka pystyivät säilyttämään viikottain ilmestyneet lehtensä, toisin kuin Säynätsalo.

Julkaisen tässä sivustossa syksyllä 2026 muutaman jutun lehden vaiheista keskeisten päätoimittajien kausilla.

Säynätsalon kirkonmäki
vanhoillistui, vaikka saaret eivät

Äänestyskäyttäytymisen perusteella varsin arvoliberaalin Säynätsalon kirkonmäellä on viimeisen vuosikymmenen aikana korostunut äärikonservatiivinen julistus.

Kyllähän arvokonservatiiveille ja naispappeuden vastustajille on esiintymisaikaa kirkoissa annettava, mutta miksi ihmeessä Jyväskylän evl-seurakunta valitsi paikaksi juuri Säynätsalon? Tuotantoratkaisu istuu tänne historiallisesti ja yhteisöllisesti kaikkein huonoimmin koko Jyväskylän alueella. Kirkonmäen linja lienee Säynätsalon merkittävin ajankohtainen arvokysymys.

Kirkon vanhoillisiin kuuluva ja naispappeutta vastustava Kansanlähetys on keskittänyt Keski-Suomen toimintaansa Säynätsalon kirkonmäelle, Jyväskylän seurakunnan kanssa tehdyn järjestelyn puitteissa. Tämän tekstin viittaukset saarnoihin perustuvat Jyväskylän seurakunnan oman tuotannon äänityksiin 2022-2024.

Saaren valtaenemmistölle on tietenkin aika yhdentekevää, mitä kirkonmäellä muutamalle kymmenelle ihmiselle saarnataan. Kirkonmäen linja kuitenkin toisaalta edustaa Säynätsaloa ja on ristiriidassa sekä saarten historian että ainakin vaaleissa heijastuvan nykyisen arvomaailman kanssa.

Kirkon vihkiäisissä 6.1.1927 Hanna Parviainen ja Wivi Lönn olivat aikalaistiedon mukaan etupenkissä oikealla.

Säynätsalon kirkolla lienee Suomen kirkkorakennuksista eniten tasa-arvohistoriaa. Rakennuttaja Hanna Parviaisen elämäntarinan ohella kirkkoon liittyy myös Ilmari Hannikaisen musiikki. Mutta Säynätsalon kirkolta on viime vuosina toistuvana teemana varoitettu ”moniarvoisuuden vaarasta”, ”sisäisenä uhkana yhteiskunnalle”, mm itsenäisyyspäivien saarnoissa.

Jyväskylän seurakunta toteutti äskettäin kirkon keskushallinnon tuella mittavan entisöinnin Säynätsalon kirkossa. Kirkkosalin länsipääty palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja kirkkoon hankittiin ensimmäisten urkujen romanttisen äänimaailman mukaiset urut. Seurakunta siis osoitti kunnioitusta talon rakennustaiteelliselle historialle ja musiikkiperinteelle, toisin kuin saaren aatehistorialle ja arvomaailmalle.

SISÄLLISLUETTELOON