Lönnin suunnitteleman Walter Parviaisen vanhainkodin sijainti-ilme säilyi alkuperäisenä 1960-luvun alkuun.

Kunnantalolla  20.10  järjestetyssä   asukastilaisuudessa   Erkki Ikonen  kertoi  ”tuntevansa henkilön”,  joka  on kiinnostunut  rakennustaiteellisesti  arvokkaan   Walter  Parviaisen  vanhainkodin  säilymisestä.   Ikonen  kertasi  rakennuksen  omistushistoriaa  ja mainitsi  nykyisen omistajayrityksen  nimen.

Asiassa  herätään  ns  yhdennellätoista hetkellä.  Lähinnä on pohdittu paloturvallisuutta.  Vastapäinen piharakennushan  paloi  jokunen vuosi  sitten.

Viime kesän Säykkipäivillä, ihan small-talkkina,  tuli  esille  talon  aikanaan  ylvään ilmeen  kätkeytyminen    1960-luvun  uudisrakennuksen  taakse.  Uusi  kunnalliskoti,  sittemmin  Hannalaksi  nimetty,  nousi  poikittain  rinteeseen.

Maisemallisesti  parempi  ratkaisu  olisi ollut jokin sivusuuntainen  matala rakennus, vaikkapa etelänpuoleisen vuoren  reunaa  mukailemaan.    Ajateltiinko  sellaista, ei selvinnyt, mutta  ilmeni   silloisen  avainpäättäjän  katuneen  ratkaisua, ainakin myöhemmin.   Hän  oli  kertonut  olevansa  ”ratkaisuun syyllinen”.

Vaikka uuden talon  rakennuttaja  oli  Säynätsalon  kunta, ”yhtiö”  omisti vielä  kaiken  maan  saarella  ja ilman  yhtiön  ja paikallisjohtajan  myötävaikutusta    maisema  ei olisi  muuttunut.

Jos  Lönnin  luomus  säilyy  nykyisten  myrskyjen  ohi,  seuraavana  vaiheena  ehkä  voidaan  purkaa  1960-luvun   kivitalo  ja  palauttaa  nousevan  rinteen  ilme.  Samalla  ehkä  alarinteen  kiinteistöjenkin  arvo  saa lisäystä, kun  ne ovatkin  kulttuurimaisemassa.

Jutun  kuva on  talvelta  50-luvun  puolivälistä.

Jutussa  mainitun paikallisjohtajan  nimen jätän pois, koska  sillä  ei tässä  nykyvaiheessa  ole  merkitystä.

Talon pelastamiseen  olisi  tietenkin  voitu  tarttua  jo  monta kertaa  sitten  60-luvun tai  ainakin  sitten  Säynätsalon  kunnan  loppumisen.   Talon yksityinen omistusketju alkoi Jyväskylän kaupungin  päätöksin.