Äänestyskäyttäytymisen perusteella varsin arvoliberaalin Säynätsalon kirkonmäellä on viimeisen vuosikymmenen aikana korostunut konservatiivinen julistus.

Kyllähän arvokonservatiiveille ja naispappeuden vastustajille on esiintymisaikaa kirkoissa annettava, mutta miksi ihmeessä Jyväskylän evl-seurakunta valitsi paikaksi juuri Säynätsalon? Ratkaisu istuu tänne historiallisesti ja yhteisöllisesti kaikkein huonoimmin koko Jyväskylän alueella. Kirkonmäen linja lienee Säynätsalon merkittävin ajankohtainen arvokysymys.

Kirkon vanhoillisiin kuuluva ja naispappeutta vastustava Suomen evankelis-luterilainen kansanlähetys on keskittänyt Keski-Suomen toimintaansa Säynätsalon kirkonmäelle, Jyväskylän seurakunnan kanssa tehdyn järjestelyn puitteissa. Tämän tekstin viittaukset saarnoihin perustuvat Jyväskylän seurakunnan oman tuotannon äänityksiin 2022-2024.

Saaren valtaenemmistölle on tietenkin aika yhdentekevää, mitä kirkonmäellä muutamalle kymmenelle ihmiselle saarnataan. Kirkonmäen linja kuitenkin toisaalta edustaa Säynätsaloa ja on ristiriidassa sekä saarten historian että ainakin maallisissa vaaleissa heijastuvan nykyisen arvomaailman kanssa.

Kirkon vihkiäisissä 6.1.1927 Hanna Parviainen ja Wivi Lönn olivat aikalaistiedon mukaan etupenkissä oikealla.

Säynätsalon kirkolla lienee Suomen kirkkorakennuksista eniten tasa-arvohistoriaa. Rakennuttaja Hanna Parviaisen elämäntarinan ohella kirkkoon liittyy myös Ilmari Hannikaisen musiikki. Mutta Säynätsalon kirkolta on viime vuosina toistuvana teemana varoitettu ”moniarvoisuuden vaarasta”, ”sisäisenä uhkana yhteiskunnalle”, mm itsenäisyyspäivien saarnoissa.

Jyväskylän seurakunta toteutti äskettäin kirkon keskushallinnon tuella mittavan entisöinnin Säynätsalon kirkossa. Kirkkosalin länsipääty palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja kirkkoon hankittiin ensimmäisten urkujen romanttisen äänimaailman mukaiset urut. Seurakunta siis osoitti kunnioitusta talon rakennustaiteelliselle historialle ja musiikkiperinteelle, toisin kuin saaren aatehistorialle ja arvomaailmalle.