Toimittaja Ulla  Jylhä  oli saarten paikallismedian päätoimittajana 1993-2004. Noina vuosina kaupungin ote Säynätsalosta vähitellen kiristyi. Aluelautakunnan lakkautusuhassa saavutettiin vielä Ullan aikana torjuntavoitto. Koulujenkin vähentäminen siirtyi, mutta hoitokoti Hannalan kaupunki jo päätti siirtää saarelta.  Oheinen haastattelu, Juhani Niinistö/Ulla Jylhä julkaistiin vuoden 2004 viimeisessä lehdessä. 

Säynätsalon Sanomien vuoden 2004 viimeisen numeron kansi. Lehti ilmestyi vielä tuolloin joka viikko.

Tulit Säynätsaloon aika vieraana näille saarille, vastasiko todellisuus odotuksia?

Muuttoni Säynätsaloon oli yhtäkkinen, ennalta suunnittelematon ja hetkellinen idea.  Lähes päähänpisto. Mutta jokainen päivä Säynätsalossa on tuntunut hyvältä. Enkä ole kaivannut muualle.

Saarten muutos kunnasta  etäiseksi kaupunginosaksi jatkui ja syveni. Olisiko lehti voinut tehdä enemmän kehityksen hidastamiseksi tai suuntaamiseksi toisin? Tai olisiko lehden pitänytkään tehdä sitä?

Lehti ei voi kääntää kehityksen pyörää. Tosin se voi vaikuttaa kehityksen laatuun nostamalla esiin epäkohtia ja esittämällä tilalle jotain parempaa. Tämä voi tapahtua teoriassa, mutta tosi elämässä  ..tuskin..

Entä miten paikkasit kunnallisuutisten vähenemisen?

Paikallisasioita on riittänyt. Lisäksi tulivat henkilöhaastattelut sekä yritysten esittelyt ja lasten ja nuorten asiat.

Järjestöt ja yhteisöt ovat olleet esillä enimmäkseen niiden oman aktiivisuuden ansiosta.  Hiljaiset järjestöt ovat jääneet unhoon

Paikallislehti ei voi kertoa kaikkea. Lehti on liian lähellä yhteisöään. Mitkä asiat ovat olleet tässä mielessä hankalimpia rajankäyntejä  itsesi kanssa?

Alkupuolella tein innokkaasti jopa tutkivaa journalismia. Siitä sain kiitokset, mutta myös nuhtelua. Asioilla on aina kaksi puolta.  Julkisuus on lain rikkojalle rangaistus, mutta samalla viattomat osapuolet joutuvat kärsimään.

Sitä paitsi uhkailut rajoittavat  toimittajan intoa kaivella  ei-toivottuja asioita.

Entä vastuu lukijoille?

En ole halunnut pantata tietoa. Mutta on hankala kirjoittaa, jos ei jotain tiedä. Siksi tarvitaan enemmän yhteydenottoja, myös lehteen päin. 

Tärkeintä on julkaista tietoja paikallisista tapahtumista. Hyvä muistaa, etteivät sensaatiouutiset kuulu paikallislehteen.

Kirjoittajana olet ilmeisesti monipuolisempi kuin mihin Säynätsalo on tarjonnut mahdollisuuksia. Mitä olisit tahtonut tehdä enemmän. 

Lehti on tarjonnut mahdollisuuden kirjoittaa kaikesta, mikä elämään kuuluu. Oma vikani, jos tietyt asiat eivät ole kiinnostaneet tai jos en ole saamattomuuttani vaivautunut syventämään teemojani.

Lehden kolumneissa lukijat ovat muodostaneet kuva sinusta persoonana. Oletko sellainen kuin lehdestä näkyy, tai onko kyseessä roolin mukaan taitavasti hoideltu  tuotekuva?

On helpompaa olla oma itsensä kuin esittää jotain roolia,  Ei tarvitse esittää kriittistä toimittajaa, koska pohjimmiltani en ole sellainen, vaan ihminen, jolla on aikamoisia puutteita,

Halusin kolumneissa nostaa esiin pieniä asioita, jotka voivat naurattaa tai muutoin vain koskettaa lukijaa.

Olet ollut päätoimittajana kymmenen vuotta, Tämä lienee Säykkimedian historiassa pisimmästä päästä. Oliko lopettamispäätös helppo?

Havaitsin yllättäen noin vuosi sitten, että  vuoden 2005 eläkeuudistus tarjoaa minulle yhden vuoden edun eläkkeelle pääsyyn ja päätin ottaa lahjan vastaan. Voin keskittyä nyt vaikkapa lapsenlapsiin enemmän.

Paikallislehden vuotuinen ajankierto elää ihmisten mukana juhlakaudesta toiseen Kymmenen joulun ja vapun jälkeen, miten löysit niihin uutta kulmaa?

Olen ollut moneen kertaan ”kurkkuani myöten täynnä”. Mutta uudet ihmiset tai jopa uuden näkökulman löytäminen itseen ja koko elämään on auttanut,

Mitä et koskaan saanut selville?

Mietin usein, että tulinko Säynätsaloon, jotta alan tehdä täällä paikallista lehteä. Se oli joka tapauksessa intohimoni.  Mutta se oli osa myös pitkää ja vaikeaa elämänkouluani. 

Opin paljon suhtautumisestani työhön, ihmisiin ja elämään.  Kasvoin.

SIVUSTON AIHEHAKEMISTOON