Muuramen kammo synnytti Säynätsalon Sanomat

Säynätsalon kunnassa käytiin 1990-luvun alussa ”lehtisota”, jonka sytykkeenä oli ”saarivaltakunnaksi” kutsutun silloin vielä itsenäisen kunnan suhde naapurikunta Muurameen. Saarilla jo vuodesta 1926 ilmestynyt viikkolehti ”Säynätsalo” oli myyty syksyllä 1989 muuramelaiselle kustantajalle, joka oli alkanut pitää näkyvästi esillä käsitettä ”Muuratmaa” (Muurame, Säynätsalo, Keljonkangas). Se ärsytti sekä Säynätsalon kunnallispäättäjiä että maksavia tilaajia.

Siinä tilanteessa saarten pitkäaikainen viestintävaikuttaja Teuvo Lehtinen perusti Säynätsalon Sanomat. Päätoimeltaan kuidun varastonhoitaja, Lehtinen oli ollut Säynätsalon Virkailijakerhon julkaiseman vanhan Säynätsalon keskeisiä toimitusvoimia, ja saarten tunnetuin valokuvaaja. Säynätsalon myynnin jälkeen Lehtinen oli ollut hetken aikaa myös muuramelaisomisteisen lehden töissä. 

Säynätsalon kunta vaihtoi kunnan ilmoitukset uuteen lehteen, pois perinteisestä Säynätsalosta. Päätöksen perusteena oli ”lehden toimituksen siirtyminen pois kunnasta”. Vanha lehti hankki vielä toimitustilan saarelta, mutta ei kyennyt enää patoamaan Lehtisen ”paikallisen” lehden vetovoimaa. Vanhan Säynätsalon viimeinen numero ilmestyi  vuoden 1991 lopussa. 

Lehtinen myi perustamansa Säynätsalon Sanomat 1993 toimittaja Ulla Jylhjälle. Vuonna 1996 julkaisuoikeudet siirtyivät Keiskosken perheen yritykselle, joka julkaisi lehteä vuoden 2024 loppuun.

Vanhan Säynätsalon viimeisten vuosikymmenten päätoimittajiin kuulunut Risto Sjöblom kertoi Säynätsalon Sanomille 2020, ettei Säynätsalo-lehden ”muuramelaistumista” osattu odottaa myynnistä huolimatta. Lehti oli ensimmäisen kerran historiansa aikana jopa palkannut ammattitoimittajan lehteä johtamaan. Sjöblom kertoi, että saarelaistaustaisen ammattitoimittajan panoksen ajateltiin takaavan lehden säynätsalolaisuuden, uudesta omistajasta huolimatta. Ensimmäinen muuramelaisomisteisesti julkaistu numero ilmesty 8.11.1989, mutta jo ennen joulua päätoimittaja vaihtui. 

Ainoana saarten markkinoille jäänyt Säynätsalon Sanomat otti yllättäen esille nousseeseen kuntaliitoshankkeeseen Säynätsalo-Jyväskylä varauksellisen kannan, mutta ei kampanjoinut kuntaliitosta vastaan. Säynätsalon kunta liittyi Jyväskylään vuoden 1993 alussa. Neuvoa antavassa kuntalaisten äänestyksessä enemmistö kannatti liittymistä Jyväskylään.

Lehtinen myi lehden 1993 jyväskyläläiselle toimittaja Ulla Jylhälle. Hänestä tuli Säynätsalon Sanomien päätoimittaja ja kustantaja. Muutamaa vuotta myöhemmin omistajaksi tuli Erkki Keiskosken painotalo Jyväskylästä. Ulla Jylhä jatkoi päätoimittajana vuoteen 2004.

Kuntaliitoksen jälkeen Säynätsalon Sanomat luopui kutsumasta itseään ”paikallislehdeksi”, vaan oli nyt ”jyväskyläläinen kaupunginosalehti”. Taustalla oli sekin, että lehti sai kaupungilta varsin tuntuvaa avustusta kaupunginosalehtenä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulle saakka. Myöhemmin kuvausta paikallislehdeksi alettiin taas käyttää..

Säynätsalon paikallislehtiperinteen päävirta on pysynyt tilauspohjaisena, vaikkakin ilmaisjakeluun perustuvia yrityksiä on ollut. Esimerkiksi 1980-luvun alkupuolella sanomalehtitalo Keskisuomalainen oli taustavoimana ilmaislehtihankkeelle ”Muurahainen”. Lehti ilmestyi nelisen vuotta, lopuksi ”Muuramen ja Säynätsalon paikallisuutiset” -nimellä. Myös Lehtisen Säynätsalon Sanomat oli aivan aluksi ilmaisjakelulehti, mutta siirtyi pian tilauspohjaiseksi.