Jyväskylän reuna-alueiden ajettava etuaan

Jyväskylän reuna-alueiden äänen kuuluvuus yhteisessä päätöksenteossa on ollut yksi kuntavaalikampanjan aiheista paikallisviestimissä Korpilahdella ja Säynätsalossa.  

Molemmilla alueilla oli kuntaliitosten jälkeen väliaikainen aluelautakunta tai -valtuusto.  Sittemmin yhteys kaupungin päättäjiin on toiminut normaalin kansalaisten verkostoitumisen tai oman aktiivisuuden varassa.  

Säynätsalo ja Korpilahti ovat siinä mielessä eri asemassa, että Korpilahdella ollaan vasta ehkä havahtumassa vaikeisiinkin menetyksiin.  Säynätsalossa tilanne pysyi mm hyvän liitossopimuksen takia pitkään varsin vakaana, mutta palvelujen alasajo sittemmin kiihtyi. 

Tämän lehden esittäessä kysymyksiä kuntavaalien ehdokkaille jonkinlaisen edustusjärjestelmän palauttamisesta vastausten hajonta on ollut suurta. Se ei ole noudattanut mitään puoluejakoa.  Toisten mielestä ”yhteinen kaupunki” pystyy hoitamaan kaikki asiat oikeudenmukaisesti, toisten mielestä alueellista panosta tarvitsivat sekä kaupunki että näiden reuna-alueiden asukkaat. 

Erillisten kaupungin organisaation kuuluvien kokoonpanojen tarpeellisuutta on kyseenalaistettu myös sillä, että alueilla toimii erilaisia asukas- ja yrittäjäyhdistyksiä.   

Tämän lehden kanta on kuitenkin se, että kaupungin tuella järjestäen paikallisten yhteyskanavien edustuksellinen luotettavuus olisi parempi.  Yhdistystoiminnassa on nousu- ja laskusuhdanteita. 

Aihe on kuntavaalikeskustelun aikana saanut sen verran nostetta, että toivottavasti keskustelu jatkuu.

Reunaseutujen ja kaupungin ydinalueiden välillä on ymmärrettävä eturistiriita.  Tämä koskee etenkin Säynätsaloa, jolla ei ole yhteistä maarajaa muun Jyväskylän kanssa ja joka liikenteellisesti ei ole matkan varrella minnekään muualle, paitsi vesiteitse. 

Tämä lehti nosti keväällä esille joukkoliikenteen linjastosuunnitelman, joka vähentäisi bussiyhteyksien tarjontaa huomattavasti.  Naapurialue Muurame toisaalta oli saamassa paljon lisää yhteyksiä, enemmän kuin asukasmäärän puitteissa olisi kohtuullista.   

Asiaa selvitettäessä virkamiesten vastaus oli, että ”Muurame oli niin pyytänyt”.  Säynätsalon puolesta ei ilmeisesti kukaan ollut esittänyt mitään.  Ja se näkyi lopputuloksessa.

Kunhan vaalien tulos on selvä, uuden valtuuston jäseniltä, etenkin mahdollisesti täältä valittavilta, kysytään kannanottoja reuna-alueiden tilanteeseen.   Toivottavasti vaalitulos mahdollistaa ulkoreunalta valittujen verkostoitumisen, samaan tapaan kuin maakunnan kansanedustajat, asioissa, joissa löytyy yhteistä pohjaa.   Jo sellaisessakin epävirallisessa yhteydenpidossa on alueellisen edunvalvontajärjestelmän tuntua. 

Suuri osa reunaseutujen asukkaista todennäköisesti kokee nykytilanteen huonona kohteluna. Oikeudenmukaisuuden kokemuksen luominen olisi varmaan sekä kaupungin että alueiden yhteinen etu.  Nyt se ei oikein toteudu.