Säynätsalon Sanomat julkaisi keväällä 2023 perusteellisen haastattelun Jyväskylän kirkkoherra Arto Viitalan kanssa. Jutun taustana oli silloisen toimituksen ihmettely Säykin kirkonmäen vanhoillistumisesta.

Haastattelun uutinen oli oikeastaan se, että kirkkoherra korosti seurakunnan Henki ja Elämä -lehden keskittyvän siihen, mikä on riidatonta ja yhdistävää. ”Teologista keskustelua voisi käydä enemmän paikallistasolla.”

Jutun taustamateriaalina oli lehden kirkolla äänittämää Säykin kirkon saarna-aineistoa, jossa arvokysymysten käsittely oli ollut suorasanaista ja moniarvoisuutta toistuvasti pidetty suurena vaarana yhteiskunnalle. Viitala toivoi, että vaikeita asioita, kuten avioliittokysymystä, käsiteltäisiin puheissa hellävaraisesti.

Haastattelu on tässä sellaisenaan. Ilman nostoja. Kirkkoherra silloin tarkisti sitaattinsa, hyvän lehtimiestavan käytännön mukaisesti.

”Kirkkoherran rooliin isossa seurakunnassa kuuluu yhteyden vaaliminen.  Toivon, että keskustelisimme enemmän ja rakentaisimme yhteyttä, jotta kaikilla olisi turvallista  tuoda mielipiteitään esiin ja turvallista kokoontua, ja nähtäisiin yhdistäviä asioita.”

Näkemys on Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra  Arto Viitalalta.  Säynätsalon Sanomat pyysi haastattelua. Tämä juttu perustuu runsaan tunnin äänitteeseen. Kysymyksiä ei ollut annettu etukäteen. Viitala tarkisti vastaustensa kirjoitusasun.

Viitala on toiminut Jyväskylän evl-kirkkoherrana vuodesta 2012, ja hoiti sitä tehtävää sijaisena jo alkaen 2010.  Sitä ennen hän oli Jyväskylän maaseurakunnan kirkkoherra ja yhteisen seurakuntatyön johtaja Jyväskylän seurakunnassa.

Toimitus: Säynätsalossa  teollisuustyöväen ja kirkon suhde on vaihdellut suuresti. Saaret ovat edelleen Jyväskylän vasemmistolaisinta aluetta. Seurakunnan julistus saarilla on riippunut kulloisistakin papeista. Viimeiset kymmenkunta vuotta kirkonmäeltä on kuulunut pääasiassa vanhoillisia äänenpainoja.  Mitä kirkko voisi tehdä sen eteen, että tällaisilla  haja-asutusalueillakin olisi tarjolla  monipuolisuutta, ihan kirkossa puhuttuna?

Viitala: Minun mielestäni tämän Jyväskylän yhden seurakunnan mallin vahvuus on siinä, että on erilaista tarjontaa.  Kieltämättä Korpilahdelta, Säynätsalosta tai Tikkakoskelta on pitempi matka keskustaan. Mutta kotiseurakuntaa on koko Jyväskylä ja lähikirkkomallista huolimatta kaikilla on sataprosenttiset oikeudet osallistua missä vain. 

Yleisellä tasolla on sanottava, että meillä Jyväskylässä on teologiselta taustaltaan erilaisia pappeja. Entistä harvemmilla on herätysliiketausta, mutta yksi usein mainittu jako nykyisin on konservatiivit toisaalla ja liberaalit toisaalla, eli otetaan  näihin eettisiin kysymyksiin kantaa. Avioliitto jakaa pappienkin mielipiteitä.

Itse painottaisin ja uskoisin, että kaikilla meidän papeilla on kykyä kohdata ihmisiä. Hengellistä väkivaltaa tai edes painostavuutta  ei tule olla. 

Itse edustan sellaista linjaa, että kun avioliittokysymys jakaa koko kirkkoa, toivoisin että sitä käsiteltäisiin ”puolin ja toisin”,  eli hellävaraisesti. Yleisellä tasolla toivoisin, että kun aihe tiedetään vaikeaksi, käsittelytapa, -aika ja paikka, vaatisi hyvää harkintaa. 

Toimitus: Satunnainen kirkossakävijä ei tiedä paikallisten pappien asennemaailmaa ja voi yllättyä kuulemastaan, jos oli odottanut muuta. Kannattaisiko pappeja julkisesti profiloida, siis markkinoinnissa, liberaaleina tai konservatiiveina?

Viitala: Ne ovat aikamoisia leimakirveitä, yhden asian perusteella.  Pitää olla niin, että  mihin tahansa kirkkoon on turvallista mennä riippumatta omasta hengellisestä asenteesta.  

Ehkä joku  voi ajatella olevan vetävämpää, jos yhdessä kirkossa olisi yhden suuntauksen tai herätysliikkeen sanomaa. 

Itse yritän omasta puolestani Jyväskylän seurakunnassa sitä, että kaikissa kirkoissa olisi turvallinen hengellinen tilanne. Ehkä se on toisaalta joskus väritöntä. 

Toimitus: Millaiset suhteet Jyväskylän evl-seurakunnalla on vapaisiin suuntiin?

Viitala: Jyväskylässä on tunnetusti hyvin vahvat vapaakirkolliset perinteet, tämä ei ole keskimäärin herätysliikkeiden kaupunki, paitsi että vanhoillislestadiolaisuus on viime vuosikymmeninä noussut.   Täällä on noin sadan vuoden perinteet helluntailaisilla, vapaaseurakunnalla, adventtiseurakunnalla ja baptisteilla.  Meillä oli 2007  kaikkien yhteinen missio Kalevi Lehtisen kanssa. Järjestelytoimikunnassa olivat kaupungin ja maalaiskunnan evl-seurakuntien sekä roomalaiskatolisen että  Suomen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrat ja vapaiden suuntien johtohenkilöt. Sen toiminnan sovittiin jatkuvan Jyväskylän seurakuntien yhteistyötoimikuntana. 

Täällä on lähes täydellisesti kivutonta rakentavaa yhteistyötä, tietyissä melko kapeissa puitteissa.  On säilynyt  tällainen yhteys ja järjestetty yhteisiä tilaisuuksia, vähän eri painotuksilla.  

Esimerkkinä, kun nyt ukrainalaiset tulivat Suomeen, pohdimme sitä, miten voimme olla apuna.  

Suomessa toimiva Venäjä-mielinen ortodoksinen kirkko ei tiettävästi toimi Jyväskylässä, vaan on keskittynyt Helsinkiin. 

Kun viimeksi vuonna 2022 järjestettiin valtakunnallinen missio, kaikki Jyväskylän seurakunnat eivät tunteneet vetoa olla mukana. Mekään emme seurakuntana osallistuneet, vaikka missio täälläkin toteutui. Täällä Jyväskylässä on silti hyvä ja kunnioittava yhteys.

Mutta  Luther-Säätiöön on yhteys on etäisen kunnioittava, kun he ovat tiensä valinneet. Mitään yhteistyötä ei ole. Kun he ovat luterilaisuuden sisältä irrottautuneet,  se raja menee aika jyrkästi.

Nykyisin ja aiemminkin määritelmät konservatiivi ja liberaali ovat  vaikeasti käytettäviä.   Esimerkiksi vapaissa suunnissa on maailmanlaajuisesti monenlaisia seurakuntia, kun taas Suomessa edustavat hyvin perinteistä.

Toimitus: Miten määrittelisitte omaa teologista kantaanne?

Viitala: Minusta henkilökohtaisesti  saisi puhujasta riippuen eri määritelmiä aikaan.  Olen esimerkiksi ollut sateenkaarimessussa mukana ja monessa suhteessa määrittelisin itseni liberaaliksi ja toisaalta olen konservatiivi mm suhteessa kirkon järjestykseen.  Ajattelen, että ”Jumala on järjestyksen Jumala eikä epäjärjestyksen Jumala”, tämä on lainaus Paavalilta.  

Eli mielestäni tietyt asiat on muutettava kirkolliskokouksen kautta.   

Olen tiukka sen suhteen, että papin sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti ei saa vaikuttaa siihen, miten häntä käytetään tilaisuuksissa.  Kaikki papit ovat samalla viivalla.  Samoin jos pappi kuuluu herätysliikkeeseen, hän on samalla viivalla, häntä ei voi torjua.

Tässä meidän perussanomassamme on ennen muuta yhdistäviä eikä erottavia tekijöitä.

Agricola (suomalainen uskonnon reformaattori 1500-luvulla) opetti, että pappien tulee ”saarnata, studeerata ja rukoilla”.  Minusta tämä on papeille aika hyvä ohje nykyisinkin.  Papille on hyvä olla oppilas.  Kun puhutaan opista, se on myös oppimisen paikka. Kun opitaan Jumalasta ja yhteiskunnasta, mitä se Raamatun sanoma tässä ajassa tarkoittaa.  Siinä mielessä se studeeraaminen on tärkeä osa papin työtä.

Toimitus: Jyväskylän seurakunta julkaisee lehteä Henki ja Elämä.  Siinä eivät ajankohtaiset teologiset kiistakysymykset ole juurikaan esillä, ja ero esimerkiksi Helsingissä jaettavaan Kirkko ja kaupunki -lehteen on huomattava.  Miksi tämä linja?

Viitala: Tämä painotus on nähdäkseni tietoinen toimituksen valinta.  Lehdessä pyritään ottamaan esille enemmän sitä, mikä on riidatonta ja yhdistävää.  Toki kiistanalaisilla aiheilla on oma paikkansa ja yritetään löytää keskustelufoorumeita.

Toimitus: Missä ovat sitten ne foorumit noille keskusteluille?

Viitala: No, meillä on ehkä siinä vähän miettimisen paikkaa. Alueet ensi sijaan vastaavat niistä. En osaa sanoa. Voi olla, että se on meidän puute, jos ihmiset haluavat käydä keskusteluja teologisista kiistoista. Se on meidän strateginen valintamme Jyväskylässä, että painotetaan näitä yhdistäviä tekijöitä.

JN

Säynätsalon Sanomissa oli kevään 2023 aikana varsin laajasti selostettu vuoden alussa käyttöön tullutta lähikirkkomallia.Lehti viittasi näihin numeroihin, eikä enää tässä käsitellyt organisaatiomuutosta.  Se oli esillä mm tammikuussa 2023  Läntisen alueen johtavan papin Kirsi Pohjolan haastattelussa.

NOSTO

”Hengellistä väkivaltaa tai edes painostavuutta  ei tule olla seurakunnassa” 

”Kirkkoa jakavaa avioliittokysymystä tulisi käsitellä puolin ja toisin”