Jyväskylän Säynätsalon saaristoalue oli vuoteen 1993 Suomen teollistunein ja tiheimmin asuttu kunta, arvomaailmaltaan Suomen punaisin.
Nykyinen Säynätsalo on Jyväskylän saaristolähiö, jolla ei ole yhteistä maarajaa Jyväskylään. Lähin kuntakeskus on itsenäisenä kehittynyt Muurame. Säynätsalon suurteollisuus lopetti 2020.
Säynätsalon aatteellinen punaväri on vielä säilynyt alueen kannatusluvuissa. Aluevaaleissa 2022 Säynätsalo oli Jyväskylän ainoa äänestysalue, jossa vasemmistoliitto oli suosiituin. Eduskuntavaaleissa 2023 demarit palasivat kärkeen.
Aatteellinen kuva saarista on kuitenkin sikäli ristiriitainen, evl-kirkon äänenpainot Säynätsalon kirkonmäeltä ovat viime vuosina olleet vanhoillisia, vaikka joskus aiemmin oli aivan toisin. Vanhoillisuuden nousu ei johtunut kirkon paikallisten jäsenten asennejakautumasta, vaan Jyväskylän seurakunnan Säynätssaloon tekemistä henkilövalinnoista. Toisaalta Säynätsalossa kirkon jäsenyys aikuisväestön piirissä on ollut nykyisin Jyväskylän alhaisimpia.
Saarilla on myös rooli Suomen tasa-arvohistoriassa. Säynätsalo oli puunjalostusteollisuuden saarelle tuoneen Parviaisen suvun viimeisen edustajan, kauppaneuvos Hanna Parviaisen (k 1938) ja arkkitehti Wivi Lönnin (k 1966) yhteisen harrastuksen kohde. Hanna ja Wivi olivat paljon julkisuudessa kolmen kirjan ilmestyessä 2021-22.
Sosiaalisesta panoksestaan nykyisin muistettu Hanna suhtautui toisaalta hyvin kielteisesti työntekijöiden järjestäytymiseen, Työväenyhdistyksen Juurikka-saareen ei saanut pääsarelta tehdä siltaa, ja lakkoja yritettiin murtaa palkkaamalla rikkureita, lähinnä Muuramesta.
Parviaisten ohella Säynätsalon historiallinen vaikuttaja oli toimitusjohtaja Hilmer Brommels, joka tuli saarille pankkien otettua tehdasyhtiön haltuunsa 1936. Tehtaiden laajentamisen ohella Brommels loi näyttävää teollisuusyhteisöä. Hän tutustutti Alvar Aallon saariin ja innosti Aaltoa osallistumaan voittoisasti Säynätsalon Kunnantalon suunnittelukilpailuun. Aallon muut suunnitelmat Säynätsaloon, mm Kulttuuritalo saaren korkeimmalle paikalle, eivät toteutuneet, kun Enso-Gutzeitille siirtynyt tehdasyhtiö ei enää hankkeisiin lähtenyt. Rakennushistoriallisesti merkittävä on myös Hannan rakennuttama Säynätsalon kirkko (1927, Armas Lindgren).
Parviaiset ja sittemmin vielä Enso-Gutzeit suosivat taidemusiikkia saarilla. Walter Parviainen tilasi Sibeliukselta Andante Festivon tehtaiden juhliin ja Hanna Parviainen toi Säynätsalon säveltäjäksi ystävänsä Ilmari Hannikaisen, joka teki saarille ja tehtaalle omistettuna lukuisia sävellyksiä.
Säynätsalosta on noussut neljä vasemmiston kansanedustajaa, Aune Salama (SDP, 1966-1975)), Erkki Partanen (SDP, 1995-1999), Susanna Huovinen (SDP, 1999-2018) ja Eila Tiainen (Vasemmistoliitto, 2011-2015). Muuramesta 2023 valitulla Jani Kokolla (SDP) on perhehistoriaa Säynätsalosta ja siten häntä saarilla pidetään ”melkein säynätsalolaisena”.
Jyväskylän kaupunki on etenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana poistanut palveluitaan saarilta. Jäljellä on kaksi ala-astetta ja niiden yhteydessä toimivat päiväkodit. Laajimmillaan yhdeksästä vähittäisliikkeestä on jäljellä S-ryhmän kauppa. Säynätsalon Työväenyhdistys luopui Juurikkasaaren työväentalosaaresta ja siellä toimii nykyisin yksityinen ravintola- ja tapahtumayritys.
Jyväskylän "Deep South" 