Säynätsalossa toimi vielä sotien jälkeen ammattikoulu, johon tultiin oppiin kauempaakin. Kyse oli Parviaisen Tehtaitten aloittamasta koulusta, jota uusi omistaja, Enso-Gutzeit jatkoi 1950-luvun puoliväliin saakka.
Saarten ohella oppilaita tuli Jyväskylän lähikunnista sekä Enso-Gutzeitin teollisuuspaikkakunnilta. Ulkopaikkakuntalaisille oli kaksi asuntolarakennusta.
Julkisen vallan tarjoamaan ammattikoulutukseen tottuneessa Suomessa yritysten ylläpitämät ammattikoulut vaikuttavat oudolta järjestelyltä. Kaupunkeja ja kuntia ammattikoulujen perustamiseen velvoittava laki tuli kuitenkin Suomessa voimaan vasta 1950-luvun lopulta. Muualla Euroopassa yritykset vielä paikoitellen kouluttavat itse työvoimaansa, eikä yleisesti hyväksyttyjä ammattikoulutodistuksia aina ole. Äskettäin kyllä Valmet ilmoitti aloittavansa Jyväskylässä valimoammattilaisten kouluttamisen itse, kun alan julkinen koulutus on loppunut.
Opetus Säynätsalon Ammattikoulussa oli ilmaista. Oppilaat olivat ”yhtiön kirjoissa” ja saivat lukuvuoden aikana pientä palkkaakin. Kesäisin he olivat tehtaalla harjoittelemassa.
Nelivuotisessa koulussa oli aluksi puutyö- ja metallilinja, loppuvuosina myös kotitalouslinja.
Ammattikoulun rehtorina oli Säynätsalon kirkkoherra, Robert Valpio (khran virassa 1934-1950), sivutoimenaan seurakuntatyön ohella. Hän oli osan aikaa myös tehdasyhtiön sosiaalijohtaja, ja vieläpä Säynätsalo-lehden päätoimittajakin.
Valpio oli sosiaalisesti suuntautunut ja toimitusjohtaja Hilmer Brommels arvosti hänen asianharrastustaan. Valpion kerrotaan sanoneen, että ”yhtä arvokasta on johtaa ammattikoulua kuin saarnata kirkossa”.
Säynätsaloon ammattikouluun tulleiden ulkopaikkakuntalaisten asuntoloina oli kaksi yksikerroksista rakennusta vanhan urheilukentän pohjoislaidalla, säynätsalolaisessa ilmaisussa niitä kutsuttiin ”parakeiksi”. ”Vanha urheilukenttä” sijaitsi suunnilleen nykyisen Parviaisentie 5:n ja Valtterintien kerrostalojen välissä, kunnantalosta lounaaseen. Aikalaiset kertovat, että vieraspaikkakuntalaisten ammattikoululaisten vapaa-aika oli vauhdikastakin. Tytöt ja pojat majoitettiin eri taloihin toki. Ammattikoulun opetusohjelmaan kuuluneessa terveysopissa keskityttiin suhteettoman paljon ”menttaalihygeniaksi” kutsuttuun huolenkantoon oppilaiden siveydestä.
Ammattikoulu toimi ”Törölänä” tunnetussa rakennuksessa, joka sijaitsi aivan paloaseman (eli nykyisen Vanerilan) läheisyydessä. Talossa oli sitä ennen toiminut työväen ruokala. Silloista Säynätsalon keskustaa on nyt vaikea hahmottaa: Nykyisen Salen paikalla oli vuonna 1948 valmistunut yhtiön uusi konttori, ja aukion toisella laidalla Säynätsalon Osuuskauppa. Valtatien toisella puolella olivat 1930-luvulla valmistunut Perälän kauppatalo sekä vanha poliisiasema, joka purettiin Säästölän (nykyinen Parviaisentie 5) tieltä 50-luvun puolivälissä.
Viimeiset oppilaat Säynätsalon ammattikouluun otettiin ilmeisesti 1954. Sen jälkeen saarilta mentiin Jyväskylän uuteen Keskusammattikouluun – ja sen seuraajiin. Törölä purettiin lähes saman tien.
Jutun kuva Säynätsalon Ammattikoulun oppilaista on ilmeisesti syksyllä 1949. Ehkä joku tunnistaa saarelaisia kahden tai kolmenkin sukupolven takaa, ainakin niminä?
Kuvassa nähdään kuvan käyttöön antaneen Kauko Sihvosen mukaan ainakin seuraavat säynätsalolaiset tai Jyväskylän alueelta tulleet oppilaat.
Pojat: Lähteelä Pauli, Kähönen Matti, Toivonen Heikki, Keskinen Antero, Vigel Esa, Rajala Mauri, Ojala Heikki, Pasanen Antero, Manninen Mauri, Sihvonen Kauko, Tuomisto Mikko, Sirppiniemi Erkki, Levä Martti, Siekkinen Kalevi, Kolehmainen Teuvo, Viren Jouko, Rahunen, Raimo ja Virpiö, Pentti.
Tytöt: Ojala Vieno, Keskinen Leila, Honkanen Irene, Pietinen Leila, Heino Meeri, Alusniemi Siina, Laitinen Pirkko, Kolehmainen Vuokko, Telin ”Manta”, Niinijärvi Saini, Lehtonen Kaarina, Veijanen Aune ja Hokkanen Terttu
Savolinnasta tulleita Säynätsalon Ammattikoulun vuoden 1949 kuvassa ovat sukunimiltään ainakin Kohonen, Juvonen, Reinikainen, Massinen ja Hyvärinen.
Kauko Sihvosen mukaan kuvasta puuttuvat lisäksi saarelaiset Oksanen Raimo, Enqvist Ilmari, Mynttinen Esko, Vanninen Heikki ja Närhi Alpo.
Kiitämme SAMKia käynyttä Kauko Sihvosta aineistosta tähän juttuun. Oppilaiden nimiluettelo perustuu Sihvosen muistiinpanoihin. Julkaistu Säynätsalon Sanomissa helmikuussa 2021.
Jyväskylän "Deep South" 