Pian kunnantalon valmistuttua Alvar Aalto alkoi kokea vastoinkäymisiä suhteessaan Säynätsaloon. Paikallisjohtaja Hilmer Brommels oli poistunut saarelta ja Aalto menettänyt hengenheimolaisensa. 

Hilmer Brommels työhuoneessaan vuonna 1949 valmistuneella konttorilla. Ikkunasta näkyy Säynätsalon ammattikoulun rakennus.

Säynätsalon kunnantalo sai heti valmistuttuaan kansanvälistä julkisuutta. Kuntalaisissa talo herätti kuitenkin edelleen vastustusta.  

Kunnalliskentässä kansandemokraattien (eli ”salorinteeläisten”) piirissä taloa vieroksuttiin, kun taas sosialidemokraatit suhtautuivat myönteisemmin. Jo rakentamisen aikana Aalto oli luonut hyvät suhteet Uuno Jokiseen (SDP).

Aalto jonkin verran sydämistyikin kritiikistä. Se oli jossain vaiheessa henkilöitynyt yrittäjä Harry Arikkaan (SKDL), joka oli Malmbergin tiedon mukaan kai Aallon kanssa ottanut yhteenkin rakentamisen aikana. Arikka kuitenkin menehtyi pian. 

Vaikka kunta oli ottanut talon vastaan ennen joulua 1951, vihkiäisjuhla viivästyi. Malmberg kertoi SKDL:n vaikuttajiin kuuluneen Bertta Janssonin kirjauttaneen pöytäkirjaan, ettei etenkään herrojen illallisia tulisi järjestää. 24.8.52 oli ohjelmaa koko saarelle ja illalla erikseen kutsuvierasillalliset tehtaan edustusravintola Konttorin kerholla. 

Vasemman laidan asenteisiin oli vaikuttanut myönteisesti se, että vieraileva neuvostoliittolainen professori oli kiitellyt rakennusta.  Ei talo niin huono voinut olla, kun neuvostoliittolainen kehuu.

Esimerkkinä Aallon ajatuksista Säynätsalon suuntaan noina vuosina Malmberg luki Aallon vuonna 1956 kirjoittaman tekstin, joka tosin julkaistiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin koostekirjassa Keskisuomalaisia. 

”…Nykyinen liukumatilassa oleva yleissivistys sisältää yhtenä peruselementtinään nousukasmaisen kaukokaipuun, joka tekee ihmisten silmissä kaiken maailman propagandateitse esiintyönnetyn juurettoman rihkaman sille jollakin ta valla tyydytystä tuottavaksi. 

Maku, hyvä maku, kulttuurin tärkeimpiä, ellei tärkein tuntomerkki, se tulee nykyään vastaan niin suunnattoman harvoin, että prosenteissa on käytettävä jo kolmatta ellei neljättä desimaalia. 

Kokemuksieni mukaan tässä suhteessa Suomi on kaikkein vaikeimpia maita eikä minulla ole ollut muualla rakentaessani vastaavanlaisia vaikeuksia. Säynätsalon pieni kunnantalokaan ei ole säilynyt tältä puolisivistykseltä.” 

”Tuo oli kyllä räväkkä survaisu tänne, kuntaa kohtaan”, Malmberg kommentoi 24.8.22

Kunnantalon viimeistelystä oli erimielisyyttä kunnan kanssa. Aallon kunnantalolle välittämä Fernand Léger’n taulu jäi kunnalta lunastamatta. Yliarkkitehti Jonas Malm­berg luonnehti luennossaan kunnantalon 70-vuotisjuhlassa 24.8.22 Aallon käyttäneen Legerin maalausta ”vihanpidon välineenä”. 

Aalto kivitti  Nisulan Osuuskassan vihreät neonvalot kunnantalon ulkoseinästä. Osuuskassa toimi kiviportaiden  juuren siinä liiketilassa, jonne 2010-luvun lopulla sijoittui kahvila. Kunta salli Osuuskassan palauttaa mainosvalot, mutta ei enää tiiliseinälle, vaan ikkunoihin sijoitettuina. 

AIHEESEEN LIITTYVÄÄ

Katse ”Salen kulmalta” ylös mäkeen. Mitä rinteeseen Kunnantalolta alaspäin olisi tullut?

Akropolis  olisi ollut Säynätsalon kruunu