Jos saarten teollisuuden johtajan Hilmer Brommelsin ja Alvar Aallon visiot olisivat toteutuneet, saaren korkeimmalle kohdalle olisi 1960-luvulla rakennettu ”hengen ja ruumiin kulttuurin keskus”. Sen työnimi oli Akropolis.

Tehtaan omistajaksi pankkien jälkeen vaihtunut Enso-Gutzeit ei kuitenkaan ollut halukas enää rahoittamaan hanketta. ”Punaisen” Säynätsalon kuntapäättäjien enemmistölle  Akropolis näyttämöineen ja ravintoloineen olisi myös ollut kilpailija kahdelle suurelle työväentalolle, Juurikalle ja Salorinteelle. Hanke olisi siten ollut mahdollinen vain tehdasyhtiön varoin.

Alvar Aallon toteutumatta jääneet  suunnitelmat täällä Säynätsalossa  ja kireäksi kääntynyt suhde Säynätsalon kuntaan olivat esillä  Kunnantalon 70-vuotisjuhlan luennolla elokuussa 2022. Juhlaa vietettiin 24.8, jolloin oli kulunut 70 vuotta Kunnantalon vihkiäisistä. Aalto Säätiön yliarkkitehti Jonas Malmberg kertoi Aallon täällä toteutumattomista hankkeista ja 1950-luvulla vaikeutuneesta suhteesta Säynätsalon kuntaan. 

Hilmer Brommels oli kutsunut Aallon saarelle sotien aikana, aluksi tekemään asemakaavoja. Tehdas omisti kaiken maan ja teki myös kaavoituksen. Kunnan kautta niitä ei tarvittu kierrättää. . 

”Akropolis-suunnitelmana kulkenut hanke olisi ollut kyllä kilpailija tämän kunnantalon kanssa, ei arkkitehtuuriltaan, mutta kyläkuvassa”, sanoi Malmberg. 

”Sinne piti tulla 300 ihmiselle auditorio näyttämöineen, voimistelsaleineen ja ravintoloineen.” 

Vuonna 1944 päivätyssä asemakaavassa urheilukentän alue oli nimetty ”Akropoliiksi”, joka muodostaa vastaparin tehdaskokonaisuudelle.  Rinteeseen oli sijoitettu amfiteatteri. 

Ensimmäisen rakennusversion vuonna 1950 Aalto hahmotteli yhtiön arkkitehdin Veikko Raitisen kanssa.  Raitinen oli suunnitellut vuonna 1949 valmistuneen konttorin. 90-luvun alussa palanut rakennus sijaitsi nykyisen Salen paikalla.

Yliarkkitehti Malmberg kuvasi ensimmäistä  harjakattoista luonnosta ”kansakoulun näköiseksi”. ”Mutta seuraavat suunnitelmat olivat  jo tunnistettavaa Aaltoa”.

Parviaisen Tehtaat Oy:n toimitusjohtajaksi 1936 saapunut Brommels suhtautui saariin lämmöllä, eikä vielä 1950 ilmeisesti ollut aikeissa poistua, vaikka hänen asemansa oli muuttunut itsenäisen yhtiön toimitusjohtajasta Enso-Gutzeitin paikallisjohtajaksi.  Mutta 1951 tilanne muuttui ja Brommels lähti.

Brommels näki 1970-luvun haastattelussa  ”Akropolis” -suunnitelman kaatumisen syyksi sen, että Enso-Gutzeit ei halunnut ryhtyä hankkeen rahoittajaksi. 

Vaikka Enso-Gutzeit ei Akropoliksen toteuttamiseen enää lähtenytkään, yhtiö oli kyllä 1950- ja 60-luvuilla vielä muutoin mukana yhteisössä. Se mm antoi kunnalle halpakorkoisen lainan Louhusalmen riippusiltaa varten 50-luvun puolivälissä.

Yliarkkitehti Malmberg ei tässä kohdin kommentoinut Säynätsalon kunnallispoliittista rakennetta päätösten taustalla. Mutta tasokas kulttuurikeskus olisi ollut suora kilpailija Säynätsalon työväentaloille, Juurikalle ja Salorinteelle. Kulttuuritalolle olisi siirtynyt silloiseen Seurantaloon tukeutunutta toimintaa, eli  luonteeltaan ”porvarillista”.  Se olisi saanut näyttävät puitteet. 

Seurantalo oli  Wivi Lönnin alkujaan kansakouluksi suunnittelema rakennus noin nykyisen terveyskeskuksen paikalla. Se purettiin 1960-luvulla.

Yhtiön vahvalla rahoituksella ja arvovallalla Akropolis-hanke olisi tietenkin toteutunut.   On kuitenkin muistettava, että Enso-Gutzeit oli tuolloin valtioenemmistöinen yhtiö ja vasemmistopuolueet olivat hyvin edustettuina sen hallintoneuvostossa.  He seurasivat  ”malliyhteisöään” tarkasti, ja Enso-Gutzeitin kulttuuripanostukselle tänne ei ehkä olisi löytynyt laajaa poliittista pohjaa, vaikka johtokunnan taso sille olisi lämmennytkin. 

Kuvia Akropolis-hankkeesta on  julkaistu Taidehistoria tieteenä  -verkkojulkaisun (TaHiTi)  vuoden 2022 numerossa 2.  Malmbergin ja Peter Kummolan artikkelissa  Alvar Aallon Säynätsalon kunnantalosta hybridimaisemassa.  Oikeussyistä kuvia ei julkaistu myöskään Säynätsalon Sanomien jutussa syyskuussa 2022.

Aiheesta myös:

Alvar Aallon suhde Säynätsalon kunnallispäättäjiin vaikeutui 1950-luvulla.

Katse ”Salen kulmalta” ylös mäkeen. Mitä rinteeseen Kunnantalolta alaspäin olisi tullut?