Mauri ja Anu Toikkanen  ovat toteuttaneet tonttinsa kalliorinteeseen  yhteisöllisen henkilögalleriaan. Yli 90 hahmoryhmässä on koolla Säynätsalon kunnan viimeisten vuosikymmenten päättäjiä, alkuperäisissä  tilannekokoonpanoissaan:  kunnanhallituksessa, lautakunnissa ja muussa yhteisön edunvalvonnassa.    

Teksti ja kuvat: Juhani Niinistö. Julkaistu aluelehdessä Säynätsalon Sanomat keväällä 2023. Juttu on tehty kesällä 2022.

Asetelmista on tarkka kirjanpito, jossa on myös valokuvia  alkuperäisistä kokoonpanoista.  Paksu kansio oli Mauri Toikkasella mukana haastattelussa 2022.

Ryhmät heijastavat Mauri Toikkasen pitkää uraa luottamustoimissa, kunnan ohella mm Säynätsalon Työväenyhdistyksen (SDP) puheenjohtajana.  

Toistakymmentä vuotta kuntaliitoksen jälkeen Toikkanen ideoi ja toteutti Säynätsalo-Seuran perustamisen. Seuran alkuvuosien päättäjät ovat rinteessä esillä.

1996 Toikkanen valittiin saarten ensimmäiseksi Valtteriksi.

Toikkanen teki pitkän uran Säynätsalon palokunnassa, niin tehdasyhtiön palokunnan aikana kuin  palo- ja pelastustoiminnan siirryttyä kunnan vastuulle 80-luvulla.  Toikkanen jatkoi kuntaliitoksen jälkeen pelastustoimen esimiestehtävissä saarella. Eläkkeelle hän jäi 2005.

Toikkanen oli myös paikallisen osuuspankin johtokunnassa parikymmentä vuotta.  

Kallion koloissa ja tasanteilla  on  yli  90  hahmoryhmää, jotka koostuvat sadoista kivistä.     Yksilöitävissä  olevien Säykki-vaikuttajien määrää Toikkanen ei pysty sanomaan, mutta  useisiin satoihin.   

Hahmot ovat luonnonkiviä ja niitä on värittämällä tarkennettu.  Mihinkään näköisyyteen ei ole pyritty.

Säynätsalon palokuntaa.  Pisin mies on palopäällikkö Urpo Helakorpi (40-luvulta vuoteen 1968).  Toikkanen on punaraitainen oikealla.

Ryhmät on nimetty kalliorinteeseen roomalaisin numeroin. Muuta nimikointia ei ulkona ole.   Esimerkiksi II  on kunnanhallitus, jossa puheenjohtajana oli Petteri Kuokkanen, tai oliko vain muutoin keskeinen.  Demarivaikuttajan  aikalaiset muistavat kunnan ja seurakunnan luottamustoimien ohella yhtiön kotitalousvesiauton kuljettajana ja Säynätsalon koulun vahtimestarin puolisona.

Rinteellä ovat myös  Säynätsalo-seuran perustajajäsenet seuran hallituksessa.  Toikkanen mainitsee erityisesti  Janne Vilkunan.   Säynätsalo-seura ja sille hankittu Vanerila olivat Toikkasen tuloksia Toikkasen aloitteellisuudesta.

 

Hahmogalleriaa ei talveksi peitetä, joten vaurioita tulee, kertoo Anu Toikkanen.

Toikkanen palaa selostuksissaan kunkin hahmoryhmän arkeen.   ”Enso-Gutzeitin 100-vuotisjuhlan toimikunnassa  jaettiin Vesimäen Kaukon kanssa  satasia…”    Avustusten määrä perustui järjestöjen jäsenmäärään.  Riennossa oli silloin 1970-luvun alussa  yli 900 maksavaa henkilöjäsentä. Mutta sen ohi menikin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Säynätsalon osasto, joka oli kirjannut parin tuhannen jäsenmäärän. 

”Pentti Parkkosesta voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan”, sanoo Toikkanen, muttei avaa henkilöhistoriaa tarkemmin.

Toikkanen avaa palokuntalaisten ryhmän henkilöitä rinteessä. ”Nuo valkokypäräiset ovat minun aikaisiani upseereita.. Helakorven Urpo on tuo pitkä ukko tuolla. Harjun Allu ja Erkko.  Ja pitkä mies on Rintalan Matti.  Minä olen tuossa reunassa, kolmella nauhalla…”

Mauri Toikkanen oli saaren eturivin koripalloilijoita:  Rinteestä siten löytyy joukkueita.  Koko hahmoston vanhimpaan kerrostumaan kuuluu Säynätsalon kunnan ruotsalaiseen ystävyyskuntaan Ramnäsiin 1960-luvun alussa  tehdyn matkan edustusjoukkue.   Toikkanen oli mukana, mutta hallinnollisista syistä joutunut  salorinteeläisten – eli kuten Make sanoo juttuäänitteessä – ”kommunistien” kiintiöön. Hänet haluttiin taitavana pelaajana ehdottomasti mukaan. ”Mutta kun koripalloilijat Kohvakka ja Aho olivat jo demaripaikoilla, ja Köykän Ana edusti porvareita,  minä jouduin edustamaan Salorinnettä”, muistelee Make. Joukkueessa pelasi myös Jorma Koljonen. –  Riennon ohella Toikkanen kertoo pelanneensa myös Jyväskylän Jalossa. 

Hahmogallerian hoito on ollut Toikkasille työlästä.  ”Kun näitä tehtiin, laitettiin ensin pippurista silmät. Mutta linnut söivät ne”, kertoi Anu Toikkanen.   ”Ruoho tahtoo nousta kivenkoloista. Pitää pinseteillä nyhtää”.  Eläimetkin ovat ongelma. Jänikset ovat talvisin vahingoittaneet rinnettä.

Toikkasten  hahmogalleria sijaitsee yksityiskodin pihalla eikä ole julkista tilaa. Mahdollisista esittelyistä on sovittava erikseen.  Emme tässä jutussa siten kerro  talon tarkkaa sijaintiakaan, osoitteethan ovat yksityistietoa.  JN

MUUALLA TÄSSÄ SIVUSTOSSA:

Make Toikkanen harmittelee vuonna 2018 Säynätsalon yhteisömuistin suppeutta. Toikkasen aineistokokoelmat olivat tuolloin esillä yhtiön entisessä terveysasemarakennuksessa Parviaisentiellä. Vuoden 2005 jutussa Toikkanen kertoo palokunnasta ja palokuntalaisista, etenkin värikkäästä Allan Harjusta.

Takaisin sivuston ”Pitkän linjan Säynätsalo” etusivulle.