Hyvä lukija, 

Tämän sivuston jutut perustuvat  pääosin saarella ilmestyvään aluelehteen kirjoittamiini, osa on tälle sivustolle tehtyjä.  

Olin lehden julkaisijan palveluksessa päätoimittajana 2005 ja 2021-23.

Lehden tavoittavuus oli kuitenkin vaatimaton, ilmestyi vain paperilla, myös vielä 2021-2023. Omistajat eivät olleet investoineet nettilehteen, ja tilaajia vähän.

Nämä sivut tarjoavat siten levikkiä aiheille tai ihmisille, joihin olisi  usein ollut laajempaakin kiinnostusta juttujen ilmestyessä. 

Kuvat ovat omiani, tai jo oikeusrajoituksista vapautuneita.  

Juhani Niinistö
Säynätsalo/Helsinki

 

 

Ja tämä saarten taustoitus  sellaisille lukijoille, joille  Säynätsalo on on vieras. 

 

Jyväskylän Säynätsalon saaristoalue oli vuoteen 1993 Suomen teollistunein ja tiheimmin asuttu kunta,  arvomaailmaltaan Suomen  punaisin.

 

Nykyinen Säynätsalo on Jyväskylän saaristolähiö, jolla ei ole yhteistä maarajaa Jyväskylään.  Lähin kuntakeskus on itsenäisenä kehittynyt Muurame.  Säynätsalon suurteollisuus lopetti 2020. 

 

Säynätsalon aatteellinen punaväri on vielä säilynyt alueen kannatusluvuissa. Aluevaaleissa 2022 Säynätsalo oli  Jyväskylän ainoa äänestysalue, jossa vasemmistoliitto oli suosiituin. Eduskuntavaaleissa 2023 demarit palasivat kärkeen.

Aatteellinen kuva saarista on kuitenkin sikäli ristiriitainen, evl-kirkon äänenpainot Säynätsalon kirkonmäeltä  ovat viime vuosina olleet vanhoillisia, vaikka joskus aiemmin oli aivan toisin. Vanhoillisuuden nousu ei johtunut  kirkon paikallisten jäsenten asennejakautumasta, vaan Jyväskylän seurakunnan Säynätssaloon tekemistä henkilövalinnoista. Toisaalta Säynätsalossa kirkon jäsenyys aikuisväestön piirissä on ollut nykyisin Jyväskylän alhaisimpia. 

Saarilla on myös rooli Suomen tasa-arvohistoriassa. Säynätsalo oli puunjalostusteollisuuden saarelle tuoneen Parviaisen suvun viimeisen edustajan, kauppaneuvos Hanna Parviaisen (k 1938) ja arkkitehti Wivi Lönnin  (k 1966) yhteisen harrastuksen kohde.  Hanna ja Wivi olivat paljon julkisuudessa kolmen kirjan ilmestyessä 2021-22.  

 

Sosiaalisesta panoksestaan nykyisin muistettu Hanna  suhtautui toisaalta hyvin kielteisesti työntekijöiden järjestäytymiseen, Työväenyhdistyksen Juurikka-saareen ei saanut pääsarelta tehdä siltaa, ja lakkoja yritettiin murtaa palkkaamalla rikkureita, lähinnä Muuramesta. 

Parviaisten ohella Säynätsalon historiallinen vaikuttaja oli toimitusjohtaja Hilmer Brommels, joka tuli saarille pankkien otettua tehdasyhtiön haltuunsa 1936. Tehtaiden laajentamisen ohella Brommels loi näyttävää teollisuusyhteisöä. Hän tutustutti Alvar Aallon saariin ja innosti Aaltoa osallistumaan voittoisasti Säynätsalon Kunnantalon suunnittelukilpailuun. Aallon muut suunnitelmat Säynätsaloon, mm Kulttuuritalo saaren korkeimmalle paikalle, eivät toteutuneet, kun Enso-Gutzeitille siirtynyt tehdasyhtiö ei enää hankkeisiin lähtenyt.  Rakennushistoriallisesti merkittävä on myös Hannan rakennuttama Säynätsalon kirkko (1927, Armas Lindgren). 

Parviaiset ja sittemmin vielä Enso-Gutzeit suosivat taidemusiikkia saarilla.  Walter Parviainen tilasi Sibeliukselta Andante Festivon tehtaiden juhliin ja Hanna Parviainen toi Säynätsalon säveltäjäksi ystävänsä Ilmari Hannikaisen, joka teki saarille ja tehtaalle omistettuna lukuisia sävellyksiä.

Säynätsalosta on noussut neljä vasemmiston kansanedustajaa, Aune Salama (SDP, 1966-1975)),  Erkki Partanen (SDP, 1995-1999), Susanna Huovinen (SDP, 1999-2018) ja Eila  Tiainen (Vasemmistoliitto, 2011-2015).   Muuramesta 2023 valitulla Jani Kokolla (SDP) on perhehistoriaa Säynätsalosta ja  siten häntä saarilla pidetään ”melkein säynätsalolaisena”.