(Säynätsalon Sanomien 16.12.21, pääkirjoitus uuden vuoden 24-lyönneistä)

Säynätsalon äänimaiseman täyttävät  uuden vuoden aattona ilotulitteet.  Aikanaan oli tapana, että kirkon suurimmalla kellolla lyötiin 24 kertaa uuden vuoden alkaessa. Käytäntö kuitenkin loppui, kun seurakunta ei enää järjestänyt  Säynätsalossa uuden vuoden vigiliaa klo 23 eikä paikalla siten ollut kellonsoittajaa.   

Seurakunnasta kerrottiin, että nykyisellä automatisoidulla järjestelmällä keskiyön lyönnit varmaankin voitaisiin tarjota.  Teknistä estettä ei siis olisi, mutta vaatisi ohjelmointia. Sen hoitaa Jyväskylän seurakunnalle ulkopuolinen toimija. 

Kirkonkellot ovat paikallista kulttuurihistoriallista äänimaisemaamme. Säynätsalon kellojen sävelmän teki Ilmari Hannikainen. Jo ilmestymisensä kirkon valmistuessa aloittanut Säynätsalo-lehti kertoi, kuinka hän oli osuuskaupan nurkalla kuunnellut koesoittoa 1927. 

Lauantaihin kuuluvat ehtookellot ovat kulttuuriperintöä, kuten klassinen kirkollinen urkumusiikkikin.  Ei niissä ole uskonnollista sanomaa, paitsi jos vastaanottaja itse niin haluaa.  

Suurten kaupunkikeskusten kirkkoihin on tehty varsinaiset kellolaitteet ajannäyttöön ja tornikellot. Niistä tunnetuimmat ovat päivittäin Ylen radion ykköskanavalla yhä kuultava Turun tuomiokirkon tornikello ja koko Suomeen uuden vuoden ilmoittava Helsingin Suurkirkon tornikello. Säynätsalossa suurin kirkonkello sai uuden vuoden ilmoittamistehtävän ainakin jo 1930-luvulla.  

Saarilla perinteisesti työväentalot Salorinne ja Juurikka  järjestivät suuria uuden vuoden vastaanottajaisia, tansseineen ja teatteriesityksineen. Niistäkin tultiin ulos kuuntelemaan, kun kirkonkello ilmoitti vuoden vaihtumisesta. Kunnan 80-luvulla järjestämissä uuden vuoden juhlissa oltiin jo valmiiksi ulkoilmassa. 

23.12 aluekappalainen Väätäinen viestitti, että 24-lyönnit Säynätsalon kellotornista tultaisiin kuulemaan 31.12.21