Kun Säynätsalo-Seura perustettiin  2000-luvun alkupuolella, aloitteen teki  saarilla pitkään palopäällikkönä toiminut Mauri Toikkanen.   Hän oli myös seuran  ensimmäinen puheenjohtaja.   Syksyllä 2018  Toikkanen harmitteli   teollisen arjen  ja tehtaan työväestön  jäämistä  suhteellisesti  syrjään  menneen Säynätsalon muistoissa.   

”Tietenkin vaikka jutut  naisten taukohuoneissa  olivat kyllä sellaisia, ettei niitä voisi painaa mihinkään.  Mutta työyhteisöt  ja ihmiset..  Ja monet olivat mukana työtovereidensa perhe-elämässäkin… ”

”Mutta tehtaan suunnalta  ei vaan ole  tarinoita,”  Toikkanen  toteaa  ja  käyttää  sanaa musta  aukko.    ”Puuliitosta on jonkin verran  kyllä,  tuolla  minulla  on”, sanoo  Toikkanen ja viittaa  arkistoidensa suuntaan.

Nyt Vanerilana  tunnetun  vanhan paloaseman  saaminen  Säynätsalo-Seuran  käyttöön näytti ensin ylivoimaiselta.  Mutta lopulta  päästiin tehdasyhtiön kanssa kohtuullisempaan  ratkaisuun. Toikkanen johti  kunnostustöitä.

Viiden  puheenjohtajavuoden  jälkeen  Toikkaselle  oli kuitenkin  kerrottu, että seurasta  on hänen  puheenjohtajuudessaan tullut  ”liian poliittinen paikka”,  jonne  ”ei voi mennä”.   Niinpä seuran johtoon valittiin sitten  säynätsalotaustainen evp-upseeri Erkki Ikonen.   Vuonna 2018 puheenjohtajaksi  nousi  vasemmistoliittolaustainen  Ilkka  Pernu. ”Nyt sitten jokut valittavat, että on  seura on aivan politisoitunut”, Toikkanen sanoo.

Säynätsalo-Seuran  perustamisen aikoihin  Toikkanen totesi  Säykki-lehdelle, että seuran saaminen aikaan  niinkin myöhään  oli  ”tyypillistä Säynätsaloa”.  ”Toimitaan vasta, kun lähes kaikki on menetetty”.

Menetyksillä hän kertoi myöhemmin tarkoittaneensa mm  vanhojen kiinteistöjen purkua.  80-luvulla oli  kunnan toimesta  yritetty  säilyttää mm Koulula  ”kotiseututalona”,  mutta  hanke  kaatui.   Koulula  oli työväen  asuinrakennus. Vanhoista taloista säilyi  lopulta  vain Viertola.  Se oli kuitenkin alkuperäiseltä käytöltään  virkailijakunnan  taloja.

Kolmen  tahon kauppojen kunta

Saarten  jakautuminen  kolmeen  valtakenttään jatkui  kuntaliitokseen saakka.  Porvarit olivat  demarien ja  kansandemokraattien  välissä  vaankielenä.  Maalaisliitto-keskustapuoluetta  saarilla  ei juuri nähty.  40-50 -luvuilla täällä puhuttiin  myös ruotsia, mutta  saarten ruotsinkielisten kannatus kanavoitui pääasiassa kokoomukselle.

Toikkasella  riittää  kerrottavaa saarten poliittisesta  arjesta.   Vaikkapa kun  Juurikan yleisessä kokouksessa  päätettiin ajaa saarten  tunnettua kunnallisvaikuttajaa  Yrjö Ahoa  kunnan ”pormestariksi”.   Kokous nimesi kolme neuvottelijaa, yksi heistä Toikkanen, jotka  ensin kävivät  Salorinteellä ja sitten Konttorilla.   Hanke  Ahon valinnasta kaatui  siellä heti kättelyssä. Kolme keskeistä porvarivaikuttajaa  totesi, että ”jos ehdokkaanne on Ykä, me äänestämme mielummin sitten vaikka kommunistien ehdokasta”.

Lähimenneisyyden  dokumentaatiota  ”Maken Galleriassa”

Toikkasen esineistö- ja  lehtileikekokoelma  oli  esillä   2017 ja 2018  kahdessakin osoitteessa, viimeksi  tehtaan entisen  terveysaseman tiloissa  lähellä S-Marketia.  Syksyllä 2018 Galleria kuitenkin sulki ovensa, kun  kiinteistön  omistajalla  oli kohteelle  muita suunnitelmia.

Avointen ovien päivänä 2.8.18 Make Toikkanen kokoelmia mm Sari Rannilalle. Molemmat ovat Säykki-lehden perustaman Valtteri tai Hanna -nimityksen saajia.