Aluevaltuusto- ja lautakunta ajoivat Säykin asioita pitkään
kuntaliitoksen  jälkeenkin

Säynätsalossa  toimi  toistakymmentä  vuotta  itsenäisen kunnan lopettamisen (1992) jälkeen Jyväskylän hallintoon kuulunut kaupunginosalautakunta, aluksi  aluevaltuusto.   Lautakunnan kautta kanavoitui saarelaisten ääni kaupungin suuntaan  ihan perillemenevästi.  Lautakunnalla  oli myös valmisteleva virkamies, saarten aluesihteeri, kunnantalolla. Kokouksiin oli myös helppoa saada kaupungin virkamiehiä kuultaviksi.  Toisin kuin kunnalliset  lautakunnat yleensä, kokoukset olivat julkisia.

Kaupunginosalautakunnan puheenjohtaja Pentti Tossavainen  ja aluesihteeri Raija Tolvanen kokouksessa 2005.  Tolvanen oli saarilla kaupungin keskeinen virkamiesedustaja seitsemän vuotta.  Hän  ideoi mm käsitteen ”saaristokaupunginosa”, josta tuli alueen määrite  Jyväskylässä.  ”Perus-säykkiläisiä”  kuvaus vähän huvitti, kun eihän täällä ollut ajateltu erityisesti saaristossa oltavan, muuten vain omissa oloissa. Tolvanen ei ollut säykkitaustainen ja osasi siten nähdä myös kaupungin edun, tasapuolisesti ja  virkamiehen otteella.

Edunvalvonnan ohella  lautakunta jakoi  rahaa.  Nykyhetkessä nähtynä varmaan tarpeeseen olisi  vaikkapa 3500e Paratiisisaarille  tai 5500e Säykki-lehdelle.  Lautakunta avusti myös kaupungin laitoksia. Lehtisaaren koulu  sai 2005 toukokuussa 4000e.

Säynätsalolaiset toimijat hoitivat suhde- ja edunvalvontatoimintaa kaupungin suuntaan myös yhdessä. Heinäkuun lopulla 2005 lounastivat Juurikassa  Säynätsalo-Seuran puheenjohtaja Mauri Toikkanen (vasemmalla) ja häntä vastapäätä  aluelautakunnan  ja samalla Säynätsalon Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Tossavainen, ja seuraavina kaupunginjohtaja Markku Andersson sekä Juurikkaan sijoittuneen Jyväskylän Veneseuran kommodori Risto Pynnönen vaimoineen.  Kuvassa jäivät katveeseen STY:n johtokunnan jäsenet Orvo Mäkelä ja Ahti Ruoppila. Lounalla vauhditettiin mm sittemmin toteutunutta Juurikan tien päällystämistä.  Vielä 2000-luvun alussa autot töyssähtivät soratieelle Juurikkaan kääntyessään.

Make Toikkanen harmitteli
saarten  yhteisömuistin  valikoivuutta

Kun Säynätsalo-Seura perustettiin  2000-luvun alkupuolella, aloitteen teki  saarilla pitkään palopäällikkönä toiminut Mauri Toikkanen.   Hän oli myös seuran  ensimmäinen puheenjohtaja.   Syksyllä 2018  Toikkanen harmitteli  tässä jutussa teollisen arjen  ja tehtaan työväestön  jäämistä  ”suhteellisesti  syrjään”  menneen Säynätsalon muistoissa.   

”Tietenkin vaikka jutut  naisten taukohuoneissa  olivat kyllä sellaisia, ettei niitä voisi painaa mihinkään.  Mutta työyhteisöt  ja ihmiset..  Ja monet olivat mukana työtovereidensa perhe-elämässäkin… ”

”Mutta tehtaan suunnalta  ei vaan ole  tarinoita,”  Toikkanen  toteaa  ja  käyttää  sanaa musta  aukko.    ”Puuliitosta on jonkin verran  kyllä,  tuolla  minulla  on”, sanoo  Toikkanen ja viittaa  arkistoidensa suuntaan.

Nyt Vanerilana  tunnetun  vanhan paloaseman  saaminen  Säynätsalo-Seuran  käyttöön näytti ensin ylivoimaiselta.  Mutta lopulta  päästiin tehdasyhtiön kanssa kohtuullisempaan  ratkaisuun. Toikkanen johti  kunnostustöitä.

Viiden  puheenjohtajavuoden  jälkeen  Toikkaselle  oli kuitenkin  kerrottu, että seurasta  on hänen  puheenjohtajuudessaan tullut  ”liian poliittinen paikka”,  jonne  ”ei voi mennä”.   Seuraavaksi seuran johtoon valittiin   säynätsalotaustainen evp-upseeri Erkki Ikonen.   Vuonna 2018 puheenjohtajaksi  nousi  vasemmistoliittotaustainen  Ilkka  Pernu. ”Nyt sitten jokut valittavat, että on  seura on aivan politisoitunut”, Toikkanen sanoo.

Säynätsalo-Seuran  perustamisen aikoihin  Toikkanen totesi  Säykki-lehdelle, että seuran saaminen aikaan  niinkin myöhään  oli  ”tyypillistä Säynätsaloa”.  ”Toimitaan vasta, kun lähes kaikki on menetetty”.

Menetyksillä hän kertoi myöhemmin tarkoittaneensa mm  vanhojen kiinteistöjen purkua.  80-luvulla oli  kunnan toimesta  yritetty  säilyttää mm Kolula  ”kotiseututalona”,  mutta  hanke  kaatui.   Kolula  oli työväen  asuinrakennus. Vanhoista taloista säilyi  lopulta  vain Viertola.  Se oli kuitenkin alkuperäiseltä käytöltään  virkailijakunnan  taloja.

Kolmen  tahon kauppojen kunta

Saarten  jakautuminen  kolmeen  valtakenttään jatkui  kuntaliitokseen saakka.  Porvarit olivat  demarien ja  kansandemokraattien  välissä  vaankielenä.  Maalaisliitto-keskustapuoluetta  saarilla  ei juuri nähty.  40-50 -luvuilla täällä puhuttiin  myös ruotsia, mutta  saarten ruotsinkielisten kannatus kanavoitui pääasiassa kokoomukselle.

Toikkasella  riittää  kerrottavaa saarten poliittisesta  arjesta.   Vaikkapa kun  Juurikan yleisessä kokouksessa  päätettiin ajaa saarten  tunnettua kunnallisvaikuttajaa  Yrjö Ahoa  kunnan ”pormestariksi”.   Kokous nimesi kolme neuvottelijaa, yksi heistä Toikkanen, jotka  ensin kävivät  Salorinteellä ja sitten Konttorilla.   Hanke  Ahon valinnasta kaatui  siellä heti kättelyssä. Kolme keskeistä porvarivaikuttajaa  totesi, että ”jos ehdokkaanne on Ykä, me äänestämme mielummin sitten vaikka kommunistien ehdokasta”.

Lähimenneisyyden  dokumentaatiota  ”Maken Galleriassa”

Toikkasen esineistö- ja  lehtileikekokoelma  oli  esillä   2017 ja 2018  kahdessakin osoitteessa, viimeksi  tehtaan entisen  terveysaseman tiloissa  lähellä S-Marketia.  Syksyllä 2018 Galleria kuitenkin sulki ovensa, kun  kiinteistön  omistajalla  oli kohteelle  muita suunnitelmia.

Avointen ovien päivänä 2.8.18 Make Toikkanen kokoelmia mm Sari Rannilalle. Molemmat ovat Säykki-lehden perustaman Valtteri tai Hanna -nimityksen saajia.